Väitös (fysiikka): FM Christian Palmroos
FM Christian Palmroos esittää väitöskirjansa ”Novel Analysis Methods for Solar Energetic Particle Events” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa tiistaina 17.11.2026 klo 13.00 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Stephanie Yardley (Northumbria University, Yhdistynyt kuningaskunta) ja kustoksena professori Rami Vainio (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on fysiikka.
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Auringosta sinkoutuu ajoittain suurienergisiä hiukkasia, kuten protoneja ja elektroneja. Ne kiihtyvät valtaviin nopeuksiin Auringon lähellä ja voivat vahingoittaa elektroniikkaa sekä elävää kudosta avaruudessa. Niiden tutkiminen on tärkeää avaruusteknologian ja astronauttien turvallisuuden, sekä avaruussään ennustamisen kannalta.
Näitä hiukkasmyrskyjä tunnistetaan siitä, että suurienergisten hiukkasten määrä avaruudessa kasvaa äkisti. Jotta kasvun voi yhdistää tiettyyn purkaukseen Auringossa, on tärkeää tietää mahdollisimman tarkasti milloin nousu alkoi. Aiemmat tähän tarkoitukseen suunnitellut menetelmät eivät kuitenkaan ole arvioineet tämän ajankohdan ajallista epätarkkuutta systemaattisesti.
Tässä väitöskirjassa kehitettiin uusia analyysimenetelmiä, joissa perinteistä lähestymistapaa yhdistetään tilastollisiin työkaluihin. Uusi menetelmä löytää hiukkastapahtuman todennäköisimmän alkuajankohdan riippumatta datan tarkkuudesta ja arvioi samalla, kuinka luotettava ajoitus on. Lisäksi on tehty kaksi avointa ohjelmistopakettia, SEPpy ja PyOnset, joilla hiukkasdataa on helppo ladata, tarkastella, analysoida ja tallentaa. Ne on julkaistu avoimena lähdekoodina koko tiedeyhteisön käyttöön.
Edellä mainitun lisäksi on tarkasteltu myös magneettista yhteyttä Auringon ja havaitsijoiden välillä. Solar-MACH-ohjelmisto laskee automaattisesti eri havaitsijoiden tai planeettojen sijainnit ja niiden magneettisen yhteyden Aurinkoon. Se näyttää tilanteen kartalla ja voi jopa yhdistää mallin Auringon koronan magneettikentän malliin, jolloin yhteys saadaan määritettyä entistä tarkemmin.
Väitöskirjan vaikutukset ulottuvat sekä tieteeseen että käytäntöön; avoimen lähdekoodin ohjelmistot yhtenäistävät ja siten nopeuttavat tutkimusta maailmanlaajuisesti. Nämä uudet menetelmät ja työkalut ovat jo auttaneet ja jatkossakin auttavat tutkijoita ympäri maailmaa yhdistämään hiukkashavainnot oikeisiin Auringon tapahtumiin aiempaa helpommin ja luotettavammin. Näin saadaan selkeämpi kuva siitä, miten Auringon hiukkaspurkaukset vaikuttavat satelliitteihin, astronautteihin ja maanpäällisiin teknologisiin järjestelmiin.
