Väitös (kariologia ja korjaava hammashoito): HLL, MSc, MSc Jaana Sippus
HLL, MSc, MSc Jaana Sippus esittää väitöskirjansa ”Laser-Assisted Endodontics: Impact of Laser Modalities on Root Canal Cleaning, Adhesion, and Mechanical Properties of Intraradicular Dentin” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 5.6.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Leo Tjäderhane (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Arzu Tezvergil-Mutluay (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kariologia ja korjaava hammashoito.
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Lasertekniikka on viime aikoina soluttautunut laajasti osaksi perinteistä hammashoitoa. Useat tuoreet tutkimukset ovatkin keskittyneet laserhoitojen mahdollisuuksiin juurihoidoissa varsinkin niiden hyvän puhdistus- ja desinfektiokyvyn takia. Perinteisten edistyneiden huuhteluaineiden, kuten natriumhypokloriitin ja EDTA:n käytöstä huolimatta, smear layer ei välttämättä poistu kokonaan juurikanavista juurihoidon yhteydessä, ja bakteerit voivat selviytyä dentiinitubuluksissa aiheuttaen infektion pitkittymisen. Nämä rajoitukset ovat johtaneet huuhtelun aktivointitekniikoiden kehittämiseen, joilla pyritään parantamaan huuhteluaineen dynamiikkaa ja tehostamaan puhdistustehoa. Näistä innovaatioista laseravusteinen endodontia on saanut yhä enemmän huomiota.
Tämän tutkimussarjan tarkoituksena oli arvioida laserhoidon erityisiä vaikutuksia syväpuhdistuksessa ja sidostamisessa sekä sen vaikutuksia hampaan lujuuteen. Aiemmista tutkimuksista poiketen tässä väitöskirjan tutkimussarjassa keskityttiin pelkästään laserin vaikutuksiin ilman kemiallisia huuhteluaineita, kun taas aiemmissa tutkimuksissa niitä on aina käytetty. Ottaen huomioon, että käytetyt kemikaalit ovat aina jossain määrin toksisia, ajatus hoitomahdollisuudesta ilman niitä on kiehtova. Tutkimuksissa käytettiin ainoastaan fysiologista keittosuolaliuosta huuhteluaineena.
Ensimmäisessä tutkimuksessa verrattiin fotoakustista tekniikkaa (Photon-Induced Photoacoustic Streaming) ja LAI-tekniikkaa (Laser-Activated Irrigation) erbiumlasereilla ilman perinteisiä kemiallisia huuhteluaineita. Uusien 360° säteilyn mahdollistavien lasikuitukärkien avulla tavoitteena oli arvioida laserin vaikutusta juurikanavan puhdistukseen ja sidostamiseen kaikissa juurikanavan osissa. Seuraava tutkimus keskittyi puhdistavaan vaikutukseen syvemmissä kerroksissa sekä toimenpiteen jälkeisen saumavuodon ja sidoslujuuden analysointiin. Kolmas tutkimus keskittyi rasitustestiin, sillä juurihoidot usein heikentävät hampaiden rakennetta aiheuttaen mikrohalkeamia ja niiden seurauksena usein hampaiden menetyksen. Tässä vaiheessa otettiin mukaan myös yleisesti juurihoidoissa käytetty diodilaser. Kaikki testit toteutettiin yleisimpiä juurihoitokärkiä käyttäen erbiumlasereilla (kovakudoslaser) ja 940 nm:n diodilla (pehmytkudoslaser).
Fotoakustisella puhdistuksella saadut tulokset osoittivat tilastollisesti merkitseviä eroja juurikanavien ylä- ja keskiosissa, kun taas erbiumlaserilla aikaansaatu kavitaatio ei juurikaan tehostanut vaikutusta apikaalisesti. Tutkimus kuitenkin pystyi osoittamaan laserin tehon syväpuhdistuksessa ilman yleisiä kemiallisia huuhteluaineita. Lasikuitunastojen adheesiota arvioitaessa lasersäteily paransi mekaanista vuorovaikutusta dentiinin ja hartsisementin välillä. Se myös vähensi nanovuotoa ja lisäsi sidoslujuutta merkitsevästi, erityisesti juuren kärjen alueella. Laserhoito voi siis parantaa sementointirajapinnan laatua ja vähentää retentoivien nastojen irtoamista. Tämä puolestaan antaa lisäennustetta juurihoidon jälkeisen korjaavan hoidon kestävyydelle.
Erbiumlaserit paransivat dentiinin kestävyysrajoja lähes 20 % vaarantamatta sen väsymislujuutta. Tutkimus osoitti, että laserhoito on turvallista kontrolloiduilla parametreilla ja menetelmä vahvistaa dentiinin mekaanista eheyttä. Laserprotokollilla ei saavutettu merkittävää vaikutusta taivutuslujuuteen. Kuitenkin suurimmat voimat esiintyivät erbium-käsitellyissä ryhmissä. Koska tutkimukset tehtiin in vitro, tulosten suoraa kliinistä sovellettavuutta on tulkittava varoen. Tutkimussarja on merkityksellinen sen varhaisen vertailevan lähestymistavan ja lasereiden vaikutusten kontrolloidun arvioinnin vuoksi ilman kemiallisia lisäaineita.
Väitökseen johtaneet tutkimukset toteutettiin Turun yliopistossa yhteistyössä RWTH Aachenin yliopiston kanssa.
--
Pääkuva: Jukka Vähälummukka
