Väitös (kirurgia): LL Susanna Majala

LL Susanna Majala esittää väitöskirjansa ”Prediction of the Aggressiveness of the Pancreatic Neuroendocrine Neoplasms Using Positron Emission Tomography and Immunohistochemical Biomarkers” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 9.1.2026 klo 12.00 (TYKS T-Sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Saara Metso (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Juha Grönroos (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kirurgia.

Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:

Haiman neuroendokriiniset (NE-) kasvaimet ovat biologiselta käyttäytymiseltään vaihteleva ryhmä kasvaimia, joiden aggressiivisuuden ennustaminen on haasteellista. Osa kasvaimista on hyvänlaatuisia sattumalöydöksiä ja osa taasen aggressiivisesti käyttäytyviä ja etäpesäkkeitä lähettäviä tauteja. Leikkaus on ainoa parantava hoito paikallisessa haiman NE-kasvaimessa, mutta haimaleikkauksiin liittyy riski merkittäviin komplikaatioihin. Kansainvälisten suositusten mukaan alle 2 cm kokoisia haiman NE-kasvaimia voidaan seurata. Tähän konservatiiviseen hoitolinjaan voi liittyä riski taudin leviämiseen. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin positroniemissio(PET)-kuvantamisen ja immunohistokemian (IHC) kykyä ennustaa haiman NE-kasvainten taudinkulkua.

Väitöskirjan prospektiivinen tutkimus osoitti, että somatostatiinireseptoreihin (SSTR) perustuva 68Ga-DOTANOC PET-kuvaus oli herkkä löytämään haiman NE-kasvaimet ja IHC-analyysissä SSTR alatyyppi 2 on keskeisessä roolissa SSTR-PET-signaalin muodostumisessa. Tutkimuksessa kuvattiin potilaita SSTR-PET:n lisäksi myös sokerianalogimerkkiaineella, 18F-FDG:llä. Mitä voimakkaampi 18F-FDG-kertymä kasvaimessa todettiin, sitä suurempi oli aktiivisesti jakautuvien syöpäsolujen määrä. 18F-FDG-kertymä ennusti aggressiivisempaa kasvaimen luonnetta, verrattuna kasvaimiin, joissa 18F-FDG-kertymää ei todettu. IHC-analyysi osoitti, että SSTR alatyyppi 5:n esiintyminen solujen pinnalla ennusti matalampaa solujen jakautumisaktiviteettia eli suotuisampaa ennustetta.

Väitöskirjatutkimuksen osatyö laajasta kansallisesta rekisteriaineistosta osoitti, että seurantaa voitaisiin jatkaa suositusta suuremmillakin haiman NE-kasvaimilla aina 2,4 cm kokoon saakka. Tätä suurempien kasvainten elinajanennuste oli pienempiä kasvaimia huonompi. Muita huonon ennusteen merkkejä olivat korkea ikä, korkea WHO aste, korkea levinneisyysluokka sekä kasvaimen toiminnallisuus lukuun ottamatta insulinoomaa.

Haimamuutosten histologinen diagnostiikka on tarkemman näytteenoton myötä parantunut, ja laadukas IHC-analyysi on keskeinen tekijä haiman NE-kasvainten ennusteen arvioinnissa PET-kuvantamisen lisäksi.