Väitös (kliiniset neurotieteet): LL Aleksi Kokkonen
LL Aleksi Kokkonen esittää väitöskirjansa ”Brain Networks of Cervical Dystonia” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 18.12.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Mikko Kärppä (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Juho Joutsa (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kliiniset neurotieteet.
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Servikaalinen dystonia on krooninen neurologinen liikehäiriö, jolle on tyypillistä jatkuvat tai ajoittaiset pään ja kaulan tahattomat liikkeet sekä virheasennot. Sairauteen ei tunneta parantavaa hoitoa, vaan hoito on oireenmukaista. Servikaalisen dystonian on perinteisesti ajateltu liittyvän aivojen tyvitumakkeiden toimintahäiriöön, mutta nykykäsityksen mukaan kyseessä on laajempi aivoverkoston toimintahäiriö. Hiljattain servikaalista dystoniaa aiheuttavien aivovaurioiden osoitettiin paikantuvan samaan aivoverkostoon, jonka keskeinen kohta sijaitsee tuntoaivokuorella. Lisäksi sairauteen tiedetään liittyvän useita hermoston toiminnan poikkeavuuksia, joiden osalta aiemmat tutkimukset ovat antaneet vaihtelevia tuloksia.
Tämän väitöskirjan tavoitteena oli tutkia servikaalisen dystonian aivoverkostohypoteesia aivostimulaation ja aivojen aineenvaihdunnan kuvantamisen avulla sekä selvittää sairauteen liittyviä hermoston toiminnan poikkeavuuksia.
Väitöskirjan ensimmäinen osajulkaisu on systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja analyysi syväaivostimulaation vaikutuksista aivojen aineenvaihduntaan dystoniassa ja muissa aivosairauksissa. Tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä siitä, että syväaivostimulaation vaikutukset ulottuvat laajasti aivoverkostoihin. Yleisesti stimulaatio lisäsi aivojen toimintaa paikallisesti stimulaatiokohdassa ja aiheutti verenkierron sekä sokeriaineenvaihdunnan muutoksia laaja-alaisemmin aivoissa. Dystoniaan keskittyviä tutkimuksia oli kuitenkin vähän, eikä näissä tutkimuksissa yleensä havaittu paikallista aktivaatiota. Sen sijaan dystoniassa syväaivostimulaation vaikutuksia havaittiin pikkuaivoissa, talamuksessa, tunto- ja liikeaivokuorella sekä tyvitumakkeiden alueella.
Toisessa osajulkaisussa tuntoaivokuorelle kohdistettiin kajoamatonta aivostimulaatiota, jonka vaikutuksia aivojen sokeriaineenvaihduntaan tutkittiin PET-kuvantamisella. Servikaalista dystoniaa sairastavien potilaiden aivostimulaatiovaste poikkesi merkittävästi verrokeista. Potilasryhmässä havaittiin lisääntynyttä aktiivisuutta sekä paikallisesti tuntoaivokuorella että kauempana aivorungossa. Tulokset osoittavat, että tuntoaivokuoren stimulaation vaikutukset ulottuvat kauemmas myös muille aivoalueille.
Kolmannessa osajulkaisussa servikaalista dystoniaa sairastavia potilaita ja verrokkeja tutkittiin useilla hermoston toimintaa mittaavilla menetelmillä. Tulokset eivät osoittaneet eroa tuntoaivokuoren muovautuvuudessa, mutta viittasivat liikkeitä hermottavien hermoratojen lisääntyneeseen ärtyvyyteen servikaalisessa dystoniassa.
Väitöskirjan tutkimustulokset tukevat käsitystä, että servikaalisen dystonian taustalla on aivoverkoston toimintahäiriö. Lisäksi ne antavat aihetta tutkia tuntoaivokuoren stimulaatiota mahdollisena hoitomenetelmänä servikaalisessa dystoniassa.
