Väitös (maantiede): FM Tikli Loivaranta
FM Tikli Loivaranta esittää väitöskirjansa ”Laws with the jungle: Legal pluralism and dynamic understandings of forest rights in Central Indian Adivasi communities” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 27.3.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Agora, XXI-luentosali, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Ari Lehtinen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Jussi Jauhiainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on maantiede.
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Maantieteen väitöskirjani kartoittaa ymmärryksiä metsäoikeuksista kolmessa Adivasi-alkuperäiskansayhteisössä Intiassa, Madhya Pradeshin osavaltiossa. Tutkin sekä metsässä elämisen kirjoittamattomia sääntöjä että Intian metsäoikeuslain (Forest Rights Act, FRA, 2006) mukaisia yhteisömetsäoikeuksia. Selvitin, millaiset ihmisten ja muunlajisten toimijoiden väliset suhteet tuottavat paikallista lakien ja sääntöjen maisemaa, ja sitä, millainen ”lakimaisema” syntyy näissä suhteissa. Selvitin myös, millaisia tiedon muodostamisen prosesseja yhteisömetsäoikeuksien hakuun on liittynyt, ja millaista uutta tietoa on syntynyt.
Ihmisten, puiden, eläinten ja muiden toimijoiden välisissä kohtaamisissa muodostuu kirjoittamattomia sääntöjä, jotka kytkeytyvät metsän eri paikkoihin. Suhteet ovat muuttuvia ja moninaisia: esimerkiksi puut voivat olla sekä perheenjäseniä että resursseja. Suhteet muodostavat metsässä lakimaisemaa, jonka kirjoittamattomien sääntöjen määrittelyssä ei-ihmistoimijoilla on aktiivinen rooli. Tämä näkyy esimerkiksi sellaisilla pyhillä paikoilla, joissa metsän tiheys, eläimet ja paikan jumalolennon kunnioittaminen vaikuttavat siihen, miten paikassa käyttäydytään. Halu suojella metsää motivoi yhteisöjä hakemaan virallisia yhteisömetsäoikeuksia. Nämä FRA-lainsäädännön takaamat oikeudet suojaavat asukkaiden mahdollisuuksia jatkaa metsään kytkeytyviä perinteitä. Oikeuksienhakuprosessissa kirjattiin ylös paikkaan kytkeytyvää perinnetietoa, sekä opittiin lainsäädännön teknistä kieltä ja taitoja artikuloida yhteisöjen oikeuksia. Prosessissa vahvistui ymmärrys siitä, että yhteisöissä on taitoa ja oikeudet suojella metsää. Tämä jaettu ymmärrys oli tärkeä varsinkin silloin, kun prosessissa kohdattiin haasteita.
Alkuperäiskansojen hallinnoimilla alueilla on usein onnistuttu ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta, mutta yleistäviä johtopäätöksiä kaikkien alkuperäiskansojen edustajien luontosuhteesta ei voi tehdä. Lisäksi maaoikeuksien toteutuminen on käytännössä usein monimutkaisempaa kuin ”paperilla”: oikeudet eivät toteudu kaikkialla samalla tavalla, ja tulkinnat oikeuksista voivat muuttua. Tarvitaan siis tutkimusta siitä, miten oikeudet ymmärretään paikallisesti. Paikallisten käsitysten tutkiminen auttaa ymmärtämään maaoikeuksien toteutumisen haasteita ja ratkaisuja näihin haasteisiin. Paikallisten ymmärrysten tutkiminen tuottaa myös uutta tietoa asukkaiden moninaisista suhteista ympäristön eri toimijoihin. Lakimaisemat kolmessa tutkimuskylässä tarjoavat esimerkkejä siitä, miten muunlajisia toimijoita otetaan huomioon kylien arkipäivässä.
