Väitös (valtiosääntöoikeus): OTK, VTM Päivi Pietarinen
Aika
15.3.2025 klo 12.15 - 16.15
OTK, VTM Päivi Pietarinen esittää väitöskirjansa ”Sata vuotta hallintolainkäyttövaltaa - Tutkimus korkeimman hallinto-oikeuden ja alueellisten hallinto-oikeuksien valtiosääntöisestä asemasta” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 15.3.2025 klo 12.15 (Turun yliopisto, Calonia, Calonia 1 -sali, Caloniankuja 3, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/0bc03429-47f3-4c2b-9db2-f239df4bb25b/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Olli Mäenpää (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Veli-Pekka Viljanen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on valtiosääntöoikeus.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0051-0 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Oikeusvaltiollisuutta ja tuomareiden riippumattomuutta koetellaan sekä Euroopassa että maailmalla. Nykyajassamme vallanjaon ja riippumattomuuden kunnioittaminen ei ole itsestäänselvyys. Vallanjako ja tuomareiden riippumattomuus ovat demokraattisen oikeusvaltion välttämättömyyksiä. Väitöskirjan tarkoituksena on osoittaa, mitä varten näin on.
Tuomioistuimet eivät toimi itseään varten vaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteuttamista varten. Tuomiovallan käytössä tuomaria ohjaa vain laki ja oikeus. Riippumattomuus on suoja sille, että tuomari voi soveltaa lakia vailla ulkopuolista painostusta ja vaikuttamista.
Väitöskirjassa tutkitaan, miten suomalaisten hallintotuomioistuinten riippumattomuus on turvattu. Tutkimustulokset osoittavat, että joitakin puutteita tältä osin on. Perustuslaissa olisi säädettävä nykyistä useammasta riippumattomuuden takeesta. Ne liittyvät mm. korkeimman hallinto-oikeuden jäsenten määrästä säädettyyn sekä tuomareiden nimittämiseen.
Korkein hallinto-oikeus perustettiin 1918. Alemmanasteiset hallintotuomioistuimet, tuolloiset lääninoikeudet, saavuttivat tuomioistuimen aseman 1989. Vuoden 2000 perustuslaissa hallinto-oikeuksien asema vahvistui osana tuomioistuinjärjestelmää.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätehtävä on lainkäyttö. Se ratkaisee oikeuskiistoja yksittäisistä hallintopäätöksistä ja antaa oikeussuojaa. Samalla sen ratkaisut ohjaavat hallintotoimintaa. Lisäksi perustuslain mukaan korkein hallinto-oikeus valvoo lainkäyttöä omalla toimialallaan. Sillä on myös tiettyjä lainsäädäntövaltaa sivuavia tehtäviä. Tuomioistuimen tehtävät ovat kansainvälisesti vertailtuna laajat.
Hallintotuomioistuinten valtiosääntöiset tehtävät ovat historian saatossa kehittyneet. Muutokset ovat koskeneet hallintotuomioistuinjärjestelmän rakennetta, lainkäytön sisältöä ja sovellettavaa prosessia. Alueelliset hallinto-oikeudet ovat vakiinnuttaneet asemansa oikeusturvaa antavina tuomioistuimina. Samalla korkeinta hallinto-oikeutta on voitu määrätietoisesti kehittää oikeudenkäyttöä ohjaavaksi valituslupatuomioistuimeksi. Siinä ohessa hallintolainkäyttö on voimallisesti eurooppalaistunut, onhan Euroopan unionin jäsenyydestä tullut tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/0bc03429-47f3-4c2b-9db2-f239df4bb25b/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Olli Mäenpää (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Veli-Pekka Viljanen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on valtiosääntöoikeus.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0051-0 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Oikeusvaltiollisuutta ja tuomareiden riippumattomuutta koetellaan sekä Euroopassa että maailmalla. Nykyajassamme vallanjaon ja riippumattomuuden kunnioittaminen ei ole itsestäänselvyys. Vallanjako ja tuomareiden riippumattomuus ovat demokraattisen oikeusvaltion välttämättömyyksiä. Väitöskirjan tarkoituksena on osoittaa, mitä varten näin on.
Tuomioistuimet eivät toimi itseään varten vaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteuttamista varten. Tuomiovallan käytössä tuomaria ohjaa vain laki ja oikeus. Riippumattomuus on suoja sille, että tuomari voi soveltaa lakia vailla ulkopuolista painostusta ja vaikuttamista.
Väitöskirjassa tutkitaan, miten suomalaisten hallintotuomioistuinten riippumattomuus on turvattu. Tutkimustulokset osoittavat, että joitakin puutteita tältä osin on. Perustuslaissa olisi säädettävä nykyistä useammasta riippumattomuuden takeesta. Ne liittyvät mm. korkeimman hallinto-oikeuden jäsenten määrästä säädettyyn sekä tuomareiden nimittämiseen.
Korkein hallinto-oikeus perustettiin 1918. Alemmanasteiset hallintotuomioistuimet, tuolloiset lääninoikeudet, saavuttivat tuomioistuimen aseman 1989. Vuoden 2000 perustuslaissa hallinto-oikeuksien asema vahvistui osana tuomioistuinjärjestelmää.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätehtävä on lainkäyttö. Se ratkaisee oikeuskiistoja yksittäisistä hallintopäätöksistä ja antaa oikeussuojaa. Samalla sen ratkaisut ohjaavat hallintotoimintaa. Lisäksi perustuslain mukaan korkein hallinto-oikeus valvoo lainkäyttöä omalla toimialallaan. Sillä on myös tiettyjä lainsäädäntövaltaa sivuavia tehtäviä. Tuomioistuimen tehtävät ovat kansainvälisesti vertailtuna laajat.
Hallintotuomioistuinten valtiosääntöiset tehtävät ovat historian saatossa kehittyneet. Muutokset ovat koskeneet hallintotuomioistuinjärjestelmän rakennetta, lainkäytön sisältöä ja sovellettavaa prosessia. Alueelliset hallinto-oikeudet ovat vakiinnuttaneet asemansa oikeusturvaa antavina tuomioistuimina. Samalla korkeinta hallinto-oikeutta on voitu määrätietoisesti kehittää oikeudenkäyttöä ohjaavaksi valituslupatuomioistuimeksi. Siinä ohessa hallintolainkäyttö on voimallisesti eurooppalaistunut, onhan Euroopan unionin jäsenyydestä tullut tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta.
Viestintä