Väitös (virologia): FM Juha M. Koskinen
FM Juha M. Koskinen esittää väitöskirjansa ”Detection of acute infections by two-photon excitation fluorometry” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 23.1.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Jussi Hepojoki (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Heli Harvala (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on virologia.
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Varhainen tartuntataudin aiheuttajan tunnistus mahdollistaa oikean hoidon ja jatkotartuntojen ehkäisemisen. Karanteenien vaikuttavuus voidaan maksimoida ja kesto minimoida. Ajoissa aloitettu mikrobilääke lyhentää taudin kestoa, vakavuutta ja tartuttavuutta. COVID-19-pandemian alussa SARS-CoV-2-testausta toteutettiin Suomessa keskuslaboratorioissa geenimonistukseen (PCR-testi) perustuen. PCR-testin tulos saattoi olla käytettävissä vasta päivien päästä näytteenotosta. PCR-testillä geenejä voidaan löytää vielä viikkoja taudin jälkeen, vaikka potilaassa ei enää olisi tarttuvaa virusta. PCR-testit soveltuvat taudin pois sulkuun, mutta eivät tartuttavuuden arviointiin.
Antigeenipikatestit otettiin käyttöön pandemian hallinnassa vahvan tutkimusnäytön perusteella niiden vaikuttavuudesta. Pikatestien vahvuuksia ovat hinta, nopeus ja testituloksen yhteys aktiivisen ja taudin tartuttavaan ajankohtaan riippumatta siitä, onko henkilö oireellinen vai oireeton. Tutkimusnäytön perusteella näytteenottopaikassa tehty antigeenitesti on tehokkaampi tapa estää taudin leviämistä kuin keskuslaboratoriossa tehty PCR-testi.
Väitöstutkimuksessani kehitettiin ja kaupallistettiin automatisoituja pikatestejä virusten ja bakteerien antigeenien eli rakenneosien osoittamiseen suomalaisella laserteknologialla. Lisäksi työssä syvennyttiin akuuttien eli aktiivisten ja tartuttavassa vaiheessa olevien tautien kulkuun. Ensimmäisessä osatyössä tutkittiin ja kehitettiin ulostenäytteiden soveltuvuutta laserteknologiaan. Toisessa osatyössä osoitettiin, että teknologialla voidaan osoittaa suolistomikrobien antigeenit luotettavasti ulostenäytteestä ja kehitettiin uusia testejä mm. norovirukselle ja antibioottiripulille (C. difficile). Testi mahdollistaa antibioottiripulin testaamisen Euroopan tartuntatautiviraston suosituksen mukaisesti. Suomessa suositusta ei vielä noudateta. Kolmannessa osatyössä kehitettiin SARS-CoV-2-testi pandemian hallintaan ja arvioitiin testin kliininen käytettävyys.
