Väitös (virusoppi): FM Milja Belik
FM Milja Belik esittää väitöskirjansa ”Durable immunity against SARS-CoV-2 Omicron: booster vaccination and hybrid immune responses” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10.4.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Säätiö-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Mika Rämet (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Heli Harvala (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on virusoppi.
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitös: Tehosteannokset ja läpäisyinfektiot ylläpitävät pitkäkestoista immuniteettia SARSCoV-2 koronaviruksen Omikron-variantteja vastaan
Tuore väitöskirjatutkimus osoittaa, että vaikka koronavirusvasta-aineet heikkenevät rokotuksen jälkeen ajan myötä, tehosterokotteet palauttavat suojan tehokkaasti. Lisäksi soluvälitteinen immuunisuoja säilyy pitkään myös vasta-ainetasojen laskiessa, suojaten samalla vakavalta tautimuodolta. Rokotuksen ja sairastetun koronatartunnan yhdistelmä tuottaa laajimman ja kestävimmän immuniteetin Omikron-muunnoksia vastaan.
Vaikka COVID-19 eli koronaviruspandemia ei enää hallitse arkeamme, koronavirus SARS-CoV-2 kiertää ja muuntuu edelleen. Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja valottaa, kuinka hyvin kehon puolustusjärjestelmä suojaa viruksen Omikron-muunnoksia vastaan ja mikä pitää suojan yllä pitkällä aikavälillä.
Kun ihminen saa koronavirusrokotteen, elimistö oppii tunnistamaan viruksen ja tuottaa sitä vastaan vasta-aineita. Vasta-ainetasot eivät kuitenkaan pysy korkeina kovin pitkiä aikoja, vaan ne laskevat vähitellen kuukausien kuluessa rokotuksesta. Milja Belikin tutkimus seurasi suomalaisia terveydenhuollon työntekijöitä yli kolmen vuoden ajan ja kartoitti, kuinka heidän immuunivasteensa muuttuivat eri rokotevalmisteita käytettäessä, tehosteannosten antamisen seurauksena sekä koronavirusinfektion jälkeen.
Tulokset osoittavat, että vasta-ainetasot nousivat tehokkaasti rokotuksen seurauksena, minkä jälkeen ne asteittain laskivat jokaisen annoksen jälkeen rokotetyypistä riippumatta. Tehosterokotukset palauttivat vasta-ainetasot tehokkaasti vähintään samalle tasolle kuin ne olivat edellisen rokoteannoksen jälkeen. Omikron-muunnos, joka ilmestyi vuoden 2021 lopulla ja sittemmin levisi maailmanlaajuisesti, pystyi kuitenkin osittain väistämään alkuperäisten rokotteiden tuottamia vasta-aineita ja siten infektoimaan tehokkaasti myös rokotettuja henkilöitä. Omikron-muunnoksesta on sittemmin kehittynyt useita alavariantteja, jotka ovat eronneet toisistaan geneettisesti ja pystyneet osittain kiertämään aiempien varianttien aiheuttamista tartunnoista tai rokotuksista syntynyttä suojaa.
Vasta-aineiden lisäksi tutkimuksessa analysoitiin myös soluvälitteistä immuunisuojaa. T-solut, jotka tunnistavat ja tuhoavat virustartunnan saaneita soluja, pysyivät aktiivisina ja toimintakykyisinä Omikronia vastaan pitkään. Lisäksi muisti-B-solut, joiden ansiosta elimistö pystyy reagoimaan nopeasti viruksen infektoidessa mahdollisesti uudelleen, säilyivät pitkäkestoisesti.
– Yksi tutkimuksemme tärkeimmistä löydöksistä oli, että T-solut tunnistivat Omikron-muunnoksen tehokkaasti, vaikka juuri Omikron on ollut erityisen hyvä kiertämään vasta-aineiden muodostamaa suojaa infektioilta. Vaikka soluvälitteinen immuniteetti ei estä tartuntaa, se on keskeinen tekijä vakavan koronavirustaudin ehkäisyssä ja immunologisen muistin muodostamisessa, Belik sanoo.
Sairastettu koronatartunta rokotuksen jälkeen muodostaa vahvan immuunisuojan
Yksi merkittävimmistä löydöksistä koskee niin sanottua hybridi-immuniteettia eli koronarokotuksen ja sairastetun koronatartunnan yhdessä muodostamaa immuunisuojaa. Hybridi-immuniteetin omaavilla henkilöillä havaittiin korkeammat vasta-ainetasot ja laajempi neutralisaatiokyky useita Omikron-alavariantteja vastaan verrattuna pelkästään rokotettuihin. Lisäksi näillä henkilöillä vasta-ainetasot eivät laskeneet yhtä jyrkästi kolmannen ja neljännen rokoteannoksen jälkeen kuin pelkästään rokotetuilla. Tämä johtuu siitä, että Omikron-muunnoksen aiheuttamat läpäisyinfektiot toimivat ikään kuin luonnollisina tehosteina ylläpitäen immuunisuojaa.
Tutkimuksen vaikutus kansallisiin rokotusstrategioihin
Väitöskirjatyön tulokset ovat tarjonneet tärkeää näyttöä koronavirustehosterokotteita koskevien kansanterveydellisten päätösten tueksi. Ne vahvistavat, että tehosteannoksilla on todellinen merkitys suojan ylläpitämisessä koronavirusinfektioita vastaan etenkin vasta-ainetasojen laskiessa. Samalla tutkimus korostaa, että T-solut ja muisti-B-solut muodostavat kestävän soluvälitteisen immuunisuojan, joka säilyy, vaikka vasta-ainetasot olisivatkin matalammat. Lisäksi tutkimus tarjoaa kuvaa siitä, miten eri rokoteohjelmat ja immuunihistoria muovaavat pitkäaikaista immuniteettia koronavirusta vastaan.
– Yli kolmen vuoden seuranta antoi meille harvinaisen mahdollisuuden nähdä, miten immuniteetti uutta hengitystievirusta vastaan muovautuu pitkällä aikavälillä. Tulokset vahvistavat, että tehosterokotukset ovat perusteltuja, mutta myös sen, että rokotuksen ja sairastetun koronavirustartunnan yhdistelmä tuottaa laajimman ja kestävimmän suojan. Tämä on tärkeää tietoa, kun mietitään, kenelle tulevat tehosterokotteet kannattaa ensisijaisesti kohdentaa, Belik toteaa.
