​Arktisessa toimintaympäristössä piilee suuret liiketoimintamahdollisuudet – Tekesin rahoittamassa SMARCTIC-hankkeessa hyödynnettiin tehokkaasti ennakointiosaamista

Hanketta koordinoi Centre for Environment and Energy -yksikkö (CEE) Pekka Tervosen johdolla. Oulun yliopiston Thule-instituutti oli tärkeässä roolissa hankkeessa. Thule instituutissa yhteistyöstä vastasi tutkimusprofessori Erkki Alasaarela.

Hankkeessa oli mukana yhtenä yhteistyötahona Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, jonka nimissä erikoistutkija Yrjö Myllylä toimi yhteistyössä tutkimusjohtaja Jari Kaivo-ojan kanssa. Tulevaisuudentutkijat toivat hankkeen strategisesti tärkeisiin vaiheisiin mukaan ennakointiosaamistaan. 

Arktiseen toimintaympäristöön keskittynyt tulevaisuusverstas tunnisti vahvoja ennakoivia trendejä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Tulevaisuuden tutkimuskeskus osallistui SMARCTIC-hankkeen toteutukseen mm. tuottamalla hankkeen tueksi tulevaisuusverstaan, joka järjestettiin 5.4.2013. Tulevaisuusverstaan päätarkoituksena oli tukea erityisesti hankkeen työpakettien työtä. Hankkeen keskeiset työpaketit olivat ”Ympäristöinformaatio ja mobiilitekniikka”, ”Älykäs logistiikka, infra ja elinympäristö”, ”Luonnonvarojen hallinta ja talous” sekä ”Ihminen pohjoisessa”. Näitä työpaketteja tuettiin lisäksi seuraavilla työpaketeilla: ”Arktinen konteksti (mm. ajurit”), ”Strategiset avaukset ja liiketoimintamahdollisuudet”ja ”Tiekartat arktiseen osaamiseen”.  

Tulevaisuusverstaassa uudet liiketoiminta-aiheet pyrittiin jakamaan yritysideoihin, joita voidaan lähteä toteuttamaan välittömästi, yritysverkostoideoihin ja ns. tulevaisuushankkeisiin, jotka edellyttävät lisätutkimuksia. Tulevaisuusverstaassa hyödynnettiin Yrjö Myllylän väitöskirjassaan käyttämää megatrendin synonyymikäsitettä, vahva ennakoiva trendi (strong prospective trend) -käsitettä. Siinä ajatus on, että ilmiöstä on oltava historiallinen trendimäinen evidenssi ja asiantuntijat arvioivat sen jatkuvan määrättyyn hetkeen saakka. Tarkoitus oli tunnistaa kunkin työpaketin kannalta tärkeimmät trendit tehdyn raportin ”Arktisen toimintaympäristön kannalta relevantit PESTE-trendit” pohjalta (Kaivo-oja & Myllylä 2013). Tulevaisuusverstaassa pohdittiin myös heikkoja signaaleja ja villejä kortteja.

Tulevaisuusverstaan lisäksi Yrjö Myllylä osallistui keväällä 2013 työpakettiin ”Älykäs logistiikka, infra ja elinympäristö” laatimalla aiheesta erillisen syventävän artikkelin tulevaisuusverstaan tulosten pohjalta. Artikkelissa tarkastellaan arktisen toimintaympäristön muutostrendejä, niiden vaikutuksia klusterikehitykseen erityisesti Suomessa.

Klusterit, tässä etenkin tuotannolliset alueelliset yhteistyöverkostot osaamishuoltokytkentöineen, ovat maantieteellinen ilmiö. Niihin liittyy myös logistiikkaa, kuten mm. materiaalivirtoja, tietovirtoja sekä näiden tarvitsemia fyysisiä rakenteita eli infrastruktuuria, mukaan lukien palveluinfrastruktuuri. Artikkelissa pohditaan edellä kuvatun tutkimusasetelman valossa, millaisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia liittyy trendien tukemaan klusterikehitykseen erityisesti logistiikka- ja infrastruktuuri -teemassa. Lisäksi artikkelissa arvioidaan tutkimusasetelman toimivuutta, sen vahvuuksia ja puutteita arktisen toimintaympäristön tarjoamia mahdollisuuksia työpakettiteemassa tarkasteltaessa.

Loppuraportti ”SMARCTIC – A Roadmap to a Smart Arctic Specialization” kokoaa yhteen työpakettien työn arktisen teknologian kehittämisen tiekartaksi

Hankkeen loppuraportin mukaan vetovoimainen visio arktisella alueella on kestävä ja älykäs taloudellinen toiminta, joka turvaa yhdyskuntien ja ympäristön hyvinvoinnin alueella pitkällä aikavälillä.

Raportin mukaan ”taustalla ovat globaalimuutoksen ajurit, kuten ilmastonmuutos, energian kysyntä, öljyn/raaka-aineiden hinnat, matkailu, maailmanlaajuinen kuljetus, kaupungistuminen, maailman väestönkasvu ja teknologioiden kehittyminen. Arktisille alueille ominaisia piirteitä ovat pitkät etäisyydet, syrjäinen sijainti, eristyneisyys, harva asutus ja vaikeat ilmasto-olosuhteet sekä kulttuurierot ja perinteiset elämäntavat.”

VTT:n tutkijoiden Anna Leinosen ja Toni Ahlqvistin johdolla osapuolet kokosivat teknologisen tiekartan, jossa on neljä tasoa: 1) muutosajurit, 2) arktisen alueen toimintaympäristö, 3) strategiset haasteet sekä 4) polut arktisen osaamisstrategian toteuttamiseksi.

Hankkeessa tunnistettiin erilaisia, Suomen näkökulmasta relevantteja, arktisen alueen strategioita. Ne ovat:

• Keihäänkärkistrategia: Keskittyminen arktiseen meriteknologiaan ja meriliikenteeseen liittyvään osaamiseen (Polku 1),
• Kurkiaura-lähestymistapa: Laajempi osaamisstrategia, jossa kärkialan rinnalle nostetaan valitut vahvan arktisen osaamisen alat (Polku 2),
• Arktinen kokeilukulttuuri: Strategia, joka painottaa kokeilukulttuuria innovaatiopolitiikassa ja arktisen teknologian kehityksessä (Polku 3), sekä
• Lumikinos-strategia: Arktiset liiketoimintamahdollisuudet jäävät realisoitumatta: Arktinen fokus ei muodosta uskottavaa pohjaa toiminnalle ja arktista osaamista kehitetään osana muuta osaamista (Polku 4).

Arktisia liiketoimintamahdollisuuksia voidaan tunnistaa liittyen ihmisiin, jotka asuvat, työskentelevät ja vierailevat arktisilla alueilla. Sellaiset sovellukset, kuten ’Winternet of Things’, omavalvontamittalaitteet, NordLab ja eTerveys, toisivat uusia ihmisiä kokeilemaan yritysten kehittämiä ratkaisuja. Tulevaisuuden energialiiketoiminnasta merkittävän osan muodostavat todennäköisesti ICT-pohjaiseen älykkääseen sähköverkkoon sidotut palvelut. Lisäksi metallurgiateollisuuden integrointi biotalouteen voisi tuoda mielenkiintoisia mahdollisuuksia lisätä materiaali- ja energiatehokkuutta.

Hankkeen loppuraportti julkaistiin joulukuussa 2014. Mukana on yhteensä 26 kirjoittajaa. Upeasti taitettu ja sähköisesti avautuva loppuraportti ”SMARCTIC - A Roadmap to a Smart Arctic Specialisation” on luettavissa verkossa. Yrjö Myllylä ja Jari Kaivo-oja vastasivat osiosta ”Trends relevant for Arctic” sivuilla 11–17.

Prosessi jatkuu mm. Jenny ja Antti Wihurin rahaston sekä Tekesin rahoittamissa hankkeissa

Suomessa on käynnistynyt useita arktiseen teemaan liittyviä tutkimus- ja kehittämisohjelmia vuoden 2014 aikana. Tällä ja muilla rinnakkain tehdyillä Tekesin strategisilla avauksilla on ollut oma vaikutuksensa niiden suuntaamiseen. Käynnistyneiden tutkimusohjelmien johdosta voidaan jo sanoa, että ”arktisesta tulee arkista” tutkimus- ja kehittämismaailmassa seuraavien vuosien aikana. Suomen Akatemian Arktinen tutkimusohjelma (n. 20 milj. euroa), Tekesin Arktiset Meret (n. 100 milj.) sekä lisäksi joidenkin ministeriöiden omat toimintaympäristöohjelmat arktisesta teemasta pitävät tästä huolen. SMARCTIC-prosessin tuloksia voidaan soveltaa näiden lisäksi myös useissa kansainvälisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Yksi suositeltava tapa implementoida tuloksia eri hankkeisiin on koulutus. Tuloksia onkin sovellettu useissa koulutustilaisuuksissa, mm. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry:n vuosikokouksessa 2013.

Älykäs logistiikka, infra ja elinympäristö -artikkelipaperin edelleen syventäminen sai Jenny ja Antti Wihurin rahaston rahoituksen syksyllä 2013 Yrjö Myllylän johtamalle konsortiolle, johon osallistuvat työpakettivastaava professori Jari Juga Oulun yliopiston taloustieteellisestä tiedekunnasta ja tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

Prosessin keskeiset dokumentit SMARCTIC-hankkeessa (Kaivo-oja & Myllylä):

• Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2014) Trends Relevant the Arctic. In the book: SMARCTIC – A Roadmap to a smarctic Arctic specialisation. University of Oulu, Thule-Institute,  Oulu University of Applied Sciences. VTT. https://yrjomyllyla.wordpress.com/2014/12/10/smarctic-hankkeen-loppuraportti-on-ilmestynyt-tekesin-strateginen-avaus-johti-arktiset-meret-ohjelmaan/
• Myllylä, Yrjö (2013) Vahvojen ennakoivien trendien vaikutus logistiikkaan, infrastruktuuriin ja elinympäristöön  sekä niihin liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet Suomessa. 42 s. SMARCTIC-hankkeen työpaketti 3:n ”Älykäs logistiikka, infra ja elinympäristö” asiantuntijapaperi. Oulun yliopisto, Thule-instituutti, VTT, Oulun ammattikorkeakoulu, Tekes.
• Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2013) Arktisen toimintaympäristön tulevaisuusverstas 5.4.2013 – yhteenvetoraportti. 60 s. Oulun yliopisto, Thule-instituutti, VTT, Oulun ammattikorkeakoulu, Tekes.
• Kaivo-oja Jari & Yrjö Myllylä (2013) Arktisen toimintaympäristön kannalta relevantit PESTE-trendit. 38 s. Taustaraportti Arktisen toimintaympäristön tulevaisuusverstaaseen 5.4.2013.  Oulun yliopisto, Thule-instituutti, VTT, Oulun ammattikorkeakoulu, Tekes.

SMARCTIC-hankkeen yhtenä hakemuksen perusteluna oli myös edeltävä strateginen Delfoi-tutkimus, jonka Yrjö Myllylä toteutti vastaavalla mallilla kuin SMARCTIC-raportin Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen nimissä:

• Myllylä, Yrjö (2012) Pohjoisen tutkimuksen erityiskysymykset – NorNet verkoston / Luonnonvara- ja ympäristöalan ennakointi vuoteen 2025. Northern Research and Innovation Platform, NorNet-verkosto, Thule-instituutti, Oulun yliopisto. Loppuraporttiluonnos 7.3.2012. NorNet-verkoston kumppanit Oulun yliopisto, Ilmatieteen laitos, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Mittatekniikan keskus.