Suomen malli murroksessa

Avoimuusrekisteri ja lobbaus puhuttivat päätöksentekijöitä Publicumissa

26.02.2020

Suomen malli murroksessa -konferenssin toisena päivänä puhuttiin avoimuusrekisteristä ja Suomen poliittisen järjestelmän tulevaisuudesta. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen työelämäprofessori Anders Blom moderoi päätöksentekijöiden keskustelua lobbaamisesta.

Suomen malli murroksessa -konferenssin toinen päivä 26.2. käynnistyi rehtori Jukka Kolan ja Åbo Akademin vararehtorin Mikael Lindfeltin tervehdyspuheilla. Kola kiitti osallistujia ja alusti päivän ohjelmaa puhumalla tieteen ja päätöksenteon välisen yhteyden tärkeydestä.

– Tutkimuksen ja tieteen tekijät toivovat, että luotettava tutkimustieto olisi entistä vahvemmin päätöksentekijöiden käytettävissä.

Lindfelt puhui myös tieteen ja politiikan välisestä vuoropuhelusta ja pohti, jääkö kriittiselle ajattelulle enää tarpeeksi aikaa.

Avauspuheenvuorojen jälkeen eduskunnan puhemies Matti Vanhanen piti keynote-puheenvuoron, joka käsitteli esimerkiksi Suomen päätöksentekomallia ja sen kohtaamia haasteita. Hän myös korosti, että valeuutisten ja informaatiotulvan aikana tutkimustiedon tulisi olla aidosti päätöksentekijöiden, esimerkiksi valiokuntien, käytettävissä.

– Paraskaan tieto ei auta, jos päätöksentekijöillä ei ole aikaa keskittyä.

Matti Vanhanen

Vanhanen pohjusti myös tulevaa paneelikeskustelua suunnitteilla olevasta avoimuusrekisteristä. Hän totesi, että rekisterin tarkoitus on parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja kansan luottamusta päätöksentekoon.

Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi kommentoi Vanhasen puhetta. Kauppi toi esiin, että Suomessa valiokuntatyö jää usein yleisöltä piiloon, kun taas EU:n tasolla se on läpinäkyvämpää. Hän totesi myös, että vaikka Euroopan parlamentin valiokunnan kokoukset ovat yleisölle avoimia, todellinen neuvottelu saattaa kuitenkin jäädä suljettuihin keskusteluihin.

Piia-Noora Kauppi

Paneelikeskustelu tarttui lobbauksen määritelmään

Paneelikeskustelussa eduskuntaryhmien edustajat keskustelivat avoimuusrekisteristä ja lobbauksesta Suomessa. Keskustelemassa olivat kansanedustaja Sofia Virta (vihreät), kansanedustaja Annika Saarikko (keskusta), kansanedustaja Arto Satonen (kokoomus), kansanedustaja Aki Linden (sdp), Suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Jani Mäkelä (Perussuomalaiset) ja kansanedustaja Johannes Yrttiaho (Vasemmistoliitto).

Keskustelua moderoi Turun yliopiston työelämäprofessori Anders Blom. Blom kysyi keskustelijoilta esimerkiksi, onko lobbaus Suomessa jo bisnestä. Keskustelua nousi myös siitä, miten lobbari tai lobbaus ylipäätään määritellään.

Blom hyödynsi luentosalia tilana ja pyysi eduskuntaryhmien edustajia kirjoittamaan liitutaululle vastauksia kysymyksiinsä. Keskustelijoiden piti määritellä korruptio ja lobbari sekä ottaa kantaa avoimuusrekisterin rekisteröintitapaan.

Suomen malli murroksessa

Keskustelijoiden puheenvuoroissa nousi esiin esimerkiksi avoimuuden tärkeys päätöksenteossa, päätöksentekijän vastuu ja vaikuttamiseen tarvittavat resurssit.

– Sanasta lobbaaminen ei ole tutkimuksessakaan selkeää, yhtenäistä määritelmää, Blom totesi lopuksi.

Turun yliopisto ja Åbo Akademi toteuttivat Suomen malli murroksessa -konferenssin yhteistyössä eduskunnan, oikeusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Sitran, etujärjestöjen, Transparency International Suomen ja Eurooppa-foorumin kanssa. Konferenssin tuloksia esitellään muun muassa loppukesällä järjestettävässä Eurooppa-foorumissa.

Luotu 26.02.2020 | Muokattu 27.02.2020