Eläkkeelle jäävä Eero Vuorio on molekyylibiologian tienraivaaja
Helmikuussa eläkkeelle jäävä molekyylibiologian professori Eero Vuorio loi läksiäisluennollaan katsauksen monipolviseen uraansa.
”Kannattaa opetella sellaista, mitä muut eivät osaa, niin töitä löytyy,” Eero Vuorio muistutti luennollaan. Eläkepäivinään hän suunnitteli keskittyvänsä ainakin mökkeilyyn, patikointiin ja lastenlasten hoitamiseen.
Rehtori Kalervo Väänänen avasi Medisiinan Osmo Järvi -salissa 12.2.2015 järjestetyn läksiäistilaisuuden muistuttamalla, että Turun yliopisto on kiitollinen Vuoriolle monesta asiasta.
– Hän toi molekyylibiologian tähän taloon ensimmäisten joukossa. Eerolla on ollut pitkä ja maineikas ura opettajana ja tutkijana, ja hän on pitänyt Turun yliopiston nimeä esillä toimissaan. Hänen halunsa työskennellä yhteisön eteen on ollut nähtävissä niin paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin, Väänänen totesi puheenvuorossaan.
Professori Vuorio toimi Turun yliopiston kanslerina vuosina 2003–2009. Hän on myös Turun Yliopistosäätiön hallituksen jäsen ja Biokeskus Suomi -verkoston johtaja.
Huolellisuus ja tasapuolisuus vievät pitkälle
Vuorio muisteli läksiäisseminaarissa urakehitystään nuoresta opiskelijasta professoriksi ja kansleriksi. Lääkekemia vetosi nuoreen Vuorioon 60-luvulla, sillä siinä pääsi käyttämään moderneilta tuntuneita koneita ja vempaimia.
– Aluksi keskityin rotan kokeelliseen granulaatiokudokseen, ja sen jälkeen nivelreuman ja nivelkalvon tutkimiseen. Tärkein oppi oli silloin, että potilasnäytteet pitää kerätä itse. Koin muutamia kauhunhetkiäkin näytteitä kerätessäni, kun minut sekoitettiin leikkaavaan lääkäriin ja jätettiin huoneeseen yksin polvi auki olleen potilaan kanssa, Vuorio kertoi.
Väitöskirjan valmistumisen jälkeen Vuorion mielessä siinsi ulkomaille lähtö, mutta hän päätyikin apulaisopettajaksi vetämään lääkekemian pitkiä kursseja. Pitääkseen opiskelijat hereillä Vuorio saattoi toisinaan laittaa kemiallisia kaavoja sekä naisia että miehiä esittäneiden alastonkuvien päälle.
Kun Vuorio nimitettiin Suomen Akatemian vanhemmaksi tutkijaksi, hän lähti Houstoniin kahdeksi vuodeksi. Siellä Vuorio sai sanojensa mukaan vihdoin toteuttaa sen, mistä oli haaveillut pitkään: oikein ison sekvensointiprojektin.
– Harvoin näkee sellaista näkyä, kuin silloin Houstonissa. Meitä oli neljä isoa miestä, käsissämme joukko kuolleita lyhytraajaisia hiiriä ja olimme hyvin onnellisia, Vuorio totesi.
Kun Vuorio palasi Suomeen, tapahtui paljon. Hänet nimitettiin molekyylibiologian professoriksi ja myöhemmin Turun yliopiston kansleriksi. Hän oli mukana luomassa BioCityä, joka vei yliopistojen välistä yhteistyötä vielä konkreettisemmalle tasolle. Lisäksi Vuorio hoiti lukuisia muita tehtäviä, joista yksi oli Biokeskus Suomen yhteistyön käynnistäminen.
– Olen oppinut jo kauan sitten, miksi suomalaiset usein päätyvät Euroopassa vaikutusvaltaisille paikoille. Teemme työmme huolellisesti, olemme tasapuolisia ja kunnioitamme sekä määräaikoja että kellonaikoja, Vuorio summasi.
JV