Eurooppalaisia suurlähettiläitä kokoontui Turkuun – Seminaarissa käsiteltiin vuoden 1918 merkitystä

29.11.2018

Turun yliopiston ja lukuisten eurooppalaisvaltioiden Suomen suurlähetystöjen järjestämä vuotta 1918 käsittelevä seminaari pidettiin Educariumissa torstaina 29.11. Tänä vuonna vietetään ensimmäisen maailmansodan päättymisen satavuotisjuhlavuotta.

1918-seminaari - Kalervo Väänänen, Jaroslaw Suchoples, Vesa Vares
Seminaarin alustusten pitäjät, rehtori Kalervo Väänänen, Puolan suurlähettiläs Jaroslaw Suchoples ja professori Vesa Vares kuvattuna Educariumilla.

Kuvaaja/Tekijä

Hanna Oksanen

Seminaarin pääpuhujaksi kutsuttu Sienan yliopistossa työskentelevä historioitsija Alessandro Salvador käsitteli puheessaan vuotta 1918 Euroopan historian käännekohtana, mutta samalla osana muutosprosessia, joka käynnistyi vuonna 1914 ja päättyi tulkinnasta riippuen 1920- tai 1930-luvulla.

– Vuoden 1918 merkityksestä puhuminen ei ole helppoa. Se nähdään usein ensimmäisen maailmansodan loppumisen vuotena, mutta sota ei kuitenkaan päättynyt kaikkialla tuolloin. Monien historioitsijoiden mielestä myös sodan alkamisvuosi voidaan kyseenalaistaa, sillä Italian-Turkin sota vuonna 1911 ja vuosina 1912–1913 käydyt Balkanin sodat liittyvät niin kiinteästi maailmansodan syntyyn, Salvador sanoi puheenvuoronsa alussa.

Historioitsijan mukaan 1910-luvun alun sodat ja ennen kaikkea ensimmäinen maailmansota laukaisivat liikkeelle kehityksen, joka vaikutti suuresti niin voittajavaltioihin kuin häviäjiin.

– Tästä alkoi merkittävien yhteiskunnallisten muutosten aikakausi, mutta myös useita karkeita kriisejä. Poliittinen väkivalta ei päättynyt vuoteen 1918. Vallankumoukset ja paikalliset konfliktit, joista on mainittava ainakin Venäjän sisällissota ja Turkin itsenäisyyssota, jatkuivat vuosia, ja ne voidaan nähdä sodan jatkumona.

Vuosi 1918 tarjosi kuitenkin Salvadorin mukaan silloisille liberaaleille demokratioille ensimmäinen todellisen paikan näyttää, että ne kykenevät vastustamaan autoritaarisia hallintoja ja takaamaan rauhan ja järjestyksen Eurooppaan. 

Alessandro Salvador

– Valitettavasti yritys epäonnistui siinä, ettei monimutkaisten geopoliittisten ja ideologisten tavoitteiden ristiriitoja osattu hahmottaa tarpeeksi hyvin. Turkin itsenäisyyssodan jälkeen saavutettu tasapaino Euroopassa oli heikko, eikä se kestänyt seuraavan vuosikymmenen talouslaman aiheuttamaa iskua, joka teki tietä autoritaarisille hallinnoille.

Salvador havainnollisti luentonsa loppupuolella Euroopan silloista poliittista tilannetta toteamalla, että toisen maailmansodan kynnyksellä kaikissa ensimmäisen maailmansodan aikana tai välittömästi sen jälkeen syntyneissä uusissa kansallisvaltioissa Suomea ja Tšekkoslovakiaa lukuun ottamatta vaikutti autoritaarinen hallinto.

Puhujina suurlähettiläitä ja tutkijoita ympäri Eurooppaa

Seminaariin oli saapunut lukuisten maiden suurlähettiläitä ja tutkijoita. Seminaarin avasi rehtori Kalervo Väänäsen tervetulosanat, joita seurasivat puheenjohtajana toimineen professori Vesa Vareksen sekä seminaarin ideoineen Puolan suurlähettilään Jaroslaw Suchoplesin puheenvuorot. Suchoples, joka on ammatiltaan historiantutkija, päätti puheensa pohtimalla vuoden 1918 merkitystä nykyhetken Euroopalle.

– Mitä voimme oppia ensimmäisestä maailmansodasta? Miten voimme hyödyntää siihen liittyvää tietoa tulevien konfliktien ehkäisemisessä? Olisivatko menneet sukupolvet voineet ennakoida, että ensimmäisen maailmansodan jälkimainingit synnyttävät vielä suuremman sotilaallisen konfliktin? Suchoples kysyi.

Alustusten ja keynote-luennon jälkeen seminaarissa kuultiin 14 asiantuntijan esitykset ensimmäisestä maailmansodasta ja sen vaikutuksista sekä koko Euroopan että eri valtioiden näkökulmasta. 

Tilaisuudessa kuultiin Belgian, Britannian, Bulgarian, Italian, Kroatian, Latvian, Liettuan, Puolan, Romanian, Saksan, Serbian, Suomen ja Unkarin näkökulmasta sekä suomalais-ranskalaisiin diplomatiasuhteisiin pureutuvat puheenvuorot. Puhujina oli sekä suurlähettiläitä että historiantutkijoita. 

Seminaarin aikana Educariumin toisen kerroksen aulassa oli esillä vuotta 1918 käsittelevä julistenäyttely.

Luotu 29.11.2018 | Muokattu 04.12.2018