Asiasana: Poliittinen historia

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Suomen 25-vuotisen EU-taipaleen summaava teos auttaa tulevaisuuteen katsomisessa

07.05.2021

Tutkijoiden näkemykset Suomen tiestä EU-jäseneksi ja liittymisen vaikutuksista on koottu tuoreeseen teokseen Suomi 25 vuotta Euroopan unionissa. – Kirjan kautta lukijoille avautuu näkökulma muutoksiin, joita EU-jäsenyys on meille tuonut. Se antaa meille myös pohjan arvioida, mikä tulevaisuudessa on mahdollista, jopa todennäköistä, kirjan toimittaja, eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Kimmo Elo toteaa.  

Ota tiedekunnan uusi blogi seurantaan

22.02.2021

Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan uuden blogisarjan ”Yhteiskunnasta, rakkaudella” neljäs kirjoitus on julkaistu. Lue filosofian professorin Juha Räikän ajatukset kertomisesta sekä sarjan aiemmat osat osoitteessa blogit.utu.fi/yhteiskunnasta.

Ulkoministeriön historia Koiviston valinnasta EU-jäsenyyteen yksiin kansiin

22.01.2021

Mauno Koiviston presidenttikauden ja Martti Ahtisaaren ensimmäisen presidenttivuoden aikainen ulkoministeriön historia kirjoitetaan julki. Teoksen kirjoittaminen mahdollistui, kun julkisuuslain mukaisesti ulkoministeriön arkistot avautuivat vuoteen 1995 saakka. Uusi teos syntyy ulkoministeriön ja akateemisten tutkijoiden yhteistyönä.

Koulukirjojen kuva sisällissodasta kehittyi voittajien tarinasta yksittäisen ihmisten näkökulmaksi

18.12.2020

Suomen sisällissodan kuvittaminen koulukirjoissa on muuttunut voimakkaasti eri aikakausina. Turun ja Itä-Suomen yliopistojen tutkijat kävivät läpi Suomessa julkaistut historiankirjasta 1920-luvulta tähän päivään analysoiden sisällissodasta kertovia kuvia. Kuvien luonne on muuttunut poliittisen ilmapiirin vanavedessä.

Suomi liittyi rauhanturvaamisen avulla osaksi kylmän sodan läntisiä ulko- ja turvallisuuspoliittisia rakenteita (Väitös: VTM Jukka Pesu, 5.12.2020, poliittinen historia)

Rauhanturvaaminen toimi kylmän sodan aikana Suomen välineenä erottautua itäblokista ja Neuvostoliitosta kohti länttä ja Pohjoismaita, valtiotieteiden maisteri Jukka Pesu osoittaa Turun yliopistoon tekemässään tutkimuksessa. Pesun mukaan rauhanturvaamisella oli myös aiemmin tuntemattomia puolustuspoliittisia tehtäviä.

Uutuuskirja Ihmiskone töissä avaa suomalaisen tehokkuusajattelun historiaa

07.10.2020

Kunnon kansalainen on uupumaton ihmiskone. Näin todentaa Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Mona Mannevuo juuri julkaistuissa Ihmiskone töissä -teoksessaan. Mannevuo piirtää työn merkityksen koko suomalaisen yhteiskuntarakenteen keskeisenä tekijänä sotakorvausvuosista tähän päivään.

Yhteiskuntatieteellisen valmistujaisjuhlissa skoolattiin etänä

28.09.2020

Kiitos dekaani @Luikki hienosta puheesta valmistuneille! Kyllä herkistyi tuore maisteri etäyhteydenkin välityksellä!
Katariina Kulhan twitterviesti ja siihen liitetty kuva kahvikupista läppärinäyttöineen kuvaa vuonna 2020 valmistuneiden ainutlaatuista opiskelujen lopputaivalta. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan maisterien, lisensiaattien ja tohtoreiden publiikki vietettiin ensimmäistä kertaa etänä.