Asiasana: Poliittinen historia

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Saksan liittokansleri vaihtuu, mikä muuttu? Erikoistutkija Kimmo Elo vastaa.

21.09.2021

Saksassa järjestetään tulevana sunnuntaina liittopäivävaalit. Niiden tulos ratkaisee myös sen, kenestä tulee maata 16 vuotta johtaneen Angela Merkelin seuraaja Saksan liittokanslerina. Millaisia ehdokkaita saksalaisille on tarjolla, ja miten valinta vaikuttaa  Saksan sisäpolitiikkaan ja Euroopan unioniin. Vastaamassa Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen  keskuksen erikoistutkija Kimmo Elo.

Neuvostoliiton hajoaminen mullisti Suomen kansainvälisen aseman (Väitös: VTM Juha-Matti Ritvanen, 27.8.2021, poliittinen historia)

Neuvostoliiton luhistuminen päätti lopullisesti idän sosialistisen ja lännen kapitalistisen järjestelmän välisen kylmän sodan ajan. Se merkiksi myös Suomen ulkopolitiikan suurta käännettä. Presidentti Mauno Koiviston johtama Suomi ei ollut murrosvuosien aikana ajopuu, vaan aktiivinen toimija, joka kykeni tarttumaan äkillisesti auenneisiin tilaisuuksiin, todentaa valtiotieteiden maisteri Juha-Matti Ritvanen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.

Suomen 25-vuotisen EU-taipaleen summaava teos auttaa tulevaisuuteen katsomisessa

07.05.2021

Tutkijoiden näkemykset Suomen tiestä EU-jäseneksi ja liittymisen vaikutuksista on koottu tuoreeseen teokseen Suomi 25 vuotta Euroopan unionissa. – Kirjan kautta lukijoille avautuu näkökulma muutoksiin, joita EU-jäsenyys on meille tuonut. Se antaa meille myös pohjan arvioida, mikä tulevaisuudessa on mahdollista, jopa todennäköistä, kirjan toimittaja, eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Kimmo Elo toteaa.  

Ota tiedekunnan uusi blogi seurantaan

22.02.2021

Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan uuden blogisarjan ”Yhteiskunnasta, rakkaudella” neljäs kirjoitus on julkaistu. Lue filosofian professorin Juha Räikän ajatukset kertomisesta sekä sarjan aiemmat osat osoitteessa blogit.utu.fi/yhteiskunnasta.

Ulkoministeriön historia Koiviston valinnasta EU-jäsenyyteen yksiin kansiin

22.01.2021

Mauno Koiviston presidenttikauden ja Martti Ahtisaaren ensimmäisen presidenttivuoden aikainen ulkoministeriön historia kirjoitetaan julki. Teoksen kirjoittaminen mahdollistui, kun julkisuuslain mukaisesti ulkoministeriön arkistot avautuivat vuoteen 1995 saakka. Uusi teos syntyy ulkoministeriön ja akateemisten tutkijoiden yhteistyönä.

Koulukirjojen kuva sisällissodasta kehittyi voittajien tarinasta yksittäisen ihmisten näkökulmaksi

18.12.2020

Suomen sisällissodan kuvittaminen koulukirjoissa on muuttunut voimakkaasti eri aikakausina. Turun ja Itä-Suomen yliopistojen tutkijat kävivät läpi Suomessa julkaistut historiankirjasta 1920-luvulta tähän päivään analysoiden sisällissodasta kertovia kuvia. Kuvien luonne on muuttunut poliittisen ilmapiirin vanavedessä.

Suomi liittyi rauhanturvaamisen avulla osaksi kylmän sodan läntisiä ulko- ja turvallisuuspoliittisia rakenteita (Väitös: VTM Jukka Pesu, 5.12.2020, poliittinen historia)

Rauhanturvaaminen toimi kylmän sodan aikana Suomen välineenä erottautua itäblokista ja Neuvostoliitosta kohti länttä ja Pohjoismaita, valtiotieteiden maisteri Jukka Pesu osoittaa Turun yliopistoon tekemässään tutkimuksessa. Pesun mukaan rauhanturvaamisella oli myös aiemmin tuntemattomia puolustuspoliittisia tehtäviä.

Uutuuskirja Ihmiskone töissä avaa suomalaisen tehokkuusajattelun historiaa

07.10.2020

Kunnon kansalainen on uupumaton ihmiskone. Näin todentaa Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Mona Mannevuo juuri julkaistuissa Ihmiskone töissä -teoksessaan. Mannevuo piirtää työn merkityksen koko suomalaisen yhteiskuntarakenteen keskeisenä tekijänä sotakorvausvuosista tähän päivään.