Asiasana: Suomen ulkopolitiikka

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Kari Liuhto: Ilman uudistuksia Venäjä ajautuu vääjäämättä syviin sisäisiin ongelmiin. Epäselvää vain on, miten nopeasti ongelmat kasautuvat ja miten maan senhetkinen johto aikoo näitä ongelmia ratkoa

28.07.2022

Presidentti Vladimir Putinin vakavasta sairaudesta ja kiihtyvästä valtapelistä huhutaan Moskovassa. Maan uudistukset ovat jäissä. Venäjän 1990-luvun uudistajia on pidätetty, tuomittu ja osa on lähtenyt maanpakoon. Ilman uudistuksia Venäjä on turvallisuusuhka itselleen ja muille, kirjoittaa professori Kari Liuhto Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa. 

Neuvostoliiton hajoaminen mullisti Suomen kansainvälisen aseman (Väitös: VTM Juha-Matti Ritvanen, 27.8.2021, poliittinen historia)

Neuvostoliiton luhistuminen päätti lopullisesti idän sosialistisen ja lännen kapitalistisen järjestelmän välisen kylmän sodan ajan. Se merkiksi myös Suomen ulkopolitiikan suurta käännettä. Presidentti Mauno Koiviston johtama Suomi ei ollut murrosvuosien aikana ajopuu, vaan aktiivinen toimija, joka kykeni tarttumaan äkillisesti auenneisiin tilaisuuksiin, todentaa valtiotieteiden maisteri Juha-Matti Ritvanen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.

Suomalaiset puolueet heräsivät kokonaisvaltaiseen maahanmuuttopolitiikkaan EU-jäsenyyden kynnyksellä (Väitös: VTM Matti Välimäki, 7.12.2019, poliittinen historia

Maahanmuutto- ja ulkomaalaisnäkemyksiin vaikuttanut suurin muutos suomalaisessa  politiikassa viimeisen 50 vuoden aikana on ollut irrottautuminen Neuvostoliiton näkemykset huomioineesta politiikasta, Suomen kehityksen sitominen Länsi-Euroopan integraatioon ja kasvaneet maahanmuuttajamäärät. Näin toteaa valtiotieteiden maisteri Matti Välimäki Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, jossa hän tutki suomalaisten puolueiden maahanmuuttonäkemyksiä ja niiden taustalla vaikuttavien ajattelumallien kehitystä vuosina 1973–2015.

Tutkimus poliittisen historian oppiaineessa

Nyky-yhteiskunnassa menneisyyden tuntemus nähdään yhteiskunnan tulevaisuuden voimavarana. Historiatietoisesta näkökulmasta tehdyn tutkimuksen tavoitteena on lisätä nykymaailman tapahtumien ymmärrettävyyttä tutkimuskentässä, koulutuksessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.