Olemme koonneet Turun yliopiston verkkosivuille listan tutkijoistamme, joiden asiantuntijuus liittyy Suomen presidentin tehtäviin aiemmin ja nyt, presidentinvaaleihin, vaalijärjestelmään sekä poliittiseen keskusteluun. Tutkijat antavat mielellään haastatteluja omaan asiantuntijuusalueeseensa liittyen.
Tälle sivulle on koottu median käyttöön Turun yliopiston tutkijoita, joiden asiantuntijuus liittyy Suomen presidentin tehtäviin aiemmin ja nyt, presidentinvaaleihin, vaalijärjestelmään sekä poliittiseen keskusteluun.
Suomen ulkopolitiikassa alkoi 1980-luvun puolivälissä hiljainen käänne. Mauno Koiviston presidenttikauden ulkopolitiikkaa tutkineen valtiotieteiden tohtori Juho Ovaskan mukaan Suomi laajensi Koiviston johdolla huomattavasti ulkopoliittista liikkumatilaansa.
Ulko- ja opetusministeriöt pyrkivät kylmän sodan aikana mahdollisimman pitkälle koordinoimaan Neuvostoliittoon suuntautuvia kulttuurisuhteita. Suomalaisesta kulttuuridiplomatiasta juuri kirjan julkaisseen Turun yliopiston poliittisen historian professorin Louis Clercin mukaan kulttuuri oli ulko- ja talouspolitiikkaan pehmeämpi keino rakentaa suhteita niin itään kuin länteen. Valtion ote oli kulttuuridiplomatiassa hallitseva 1980-luvulle saakka.
Presidentti Vladimir Putinin vakavasta sairaudesta ja kiihtyvästä valtapelistä huhutaan Moskovassa. Maan uudistukset ovat jäissä. Venäjän 1990-luvun uudistajia on pidätetty, tuomittu ja osa on lähtenyt maanpakoon. Ilman uudistuksia Venäjä on turvallisuusuhka itselleen ja muille, kirjoittaa professori Kari Liuhto Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa.
Neuvostoliiton luhistuminen päätti lopullisesti idän sosialistisen ja lännen kapitalistisen järjestelmän välisen kylmän sodan ajan. Se merkiksi myös Suomen ulkopolitiikan suurta käännettä. Presidentti Mauno Koiviston johtama Suomi ei ollut murrosvuosien aikana ajopuu, vaan aktiivinen toimija, joka kykeni tarttumaan äkillisesti auenneisiin tilaisuuksiin, todentaa valtiotieteiden maisteri Juha-Matti Ritvanen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.
Turun yliopiston kulttuurihistorian dosentti Petri Pajun tuoreessa tutkimuksessa kysytään, kuinka ja millä motiivein suomalaiset ovat toimeenpanneet ydinsulkusopimusta kansallisesti 1960-luvun lopulta alkaen.
Maahanmuutto- ja ulkomaalaisnäkemyksiin vaikuttanut suurin muutos suomalaisessa politiikassa viimeisen 50 vuoden aikana on ollut irrottautuminen Neuvostoliiton näkemykset huomioineesta politiikasta, Suomen kehityksen sitominen Länsi-Euroopan integraatioon ja kasvaneet maahanmuuttajamäärät. Näin toteaa valtiotieteiden maisteri Matti Välimäki Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, jossa hän tutki suomalaisten puolueiden maahanmuuttonäkemyksiä ja niiden taustalla vaikuttavien ajattelumallien kehitystä vuosina 1973–2015.
Nyky-yhteiskunnassa menneisyyden tuntemus nähdään yhteiskunnan tulevaisuuden voimavarana. Historiatietoisesta näkökulmasta tehdyn tutkimuksen tavoitteena on lisätä nykymaailman tapahtumien ymmärrettävyyttä tutkimuskentässä, koulutuksessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.