Tutkimus poliittisen historian oppiaineessa

Turun kaupungin rahoittamassa tutkimushankkeessa tutkitaan kaupungin ja kaupunkilaisten lähihistoriaa. Tarkastelussa ovat kulttuuri, politiikka, kaupunkiympäristö, elinkeinoelämä, palvelut, koulut ja korkeakoulut ja kansalaistoiminta paikallisesta, mutta maanlaajuiseen ja kansainväliseen kontekstiin kiinnittyvästä näkökulmasta. Hankkeen tavoite on tuottaa lukijaystävällinen ja tieteellisesti korkeatasoinen kirja, joka on jatkoa aiempaan 11 niteen laajuiseen sarjaan.

Lähihistoria on poliittiselle historialle tyypillistä aihepiiriä. Moderniin poliittiseen historiaan kuuluu oleellisesti laaja yhteiskunnallinen näkökulma. Turun kaupungin historian edelliseen osaan verrattuna uudempi historiantutkimus hyödyntää myös laajempia lähdeaineistoja. Lopputuloksena on Turun lähihistorian tarina, joka kuvaa politiikan, hallinnon, elinkeinoelämän, työn, kulttuuri- ja sivistyslaitosten vuorovaikutuksessa kehittyvää Turkua ja turkulaisuutta, näiden muutoksia ja jatkumoita.
Hankkeen kirjoittava työryhmä on koottu poliittisen historian oppiaineen professoreista ja väitelleistä tutkijoista. Työryhmään kuuluu myös kaavoitukseen ja rakentamisen erikoistunut maantieteen alan emeritusprofessori.

Hankkeen johtaja professori Vesa Vares

FINN-ETYK on Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke, joka käynnistyi joulukuussa 2024. Hanketta johtaa prof. Louis Clerc.

Hanke liittyy Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen (ETYK) ja Suomen ulkopolitiikan historian tutkimukseen. Se aloitettiin vuoden 1975 Helsingin päätösasiakirjan 50-vuotisjuhlavuoden (Helsinki+50) kynnyksellä.

Englanninkielinen tiivistelmä:

Long fixated on great powers and their actions, the global debate on the end of the Cold War in Europe has moved in recent years to consider European wide cooperation mechanisms and their effect. Recent publications on the role of the Conference for Security and Cooperation in Europe (CSCE) as a forum for geopolitical discussion in the years 1975–1994 are a good example of this evolution. However, there is still a lack of detailed research on the role of smaller states as drivers of such multilateral cooperation. Both debates on the end of the Cold War and discussions on the role of smaller states in cooperation mechanisms or crisis management would benefit from such historical research.

Our project contributes to fulfilling this need by analysing the actions of Finland's foreign policy leadership and civil society actors in the CSCE, from 1975 to 1994. This historical research leans on the use of freshly opened archives, in Finland and elsewhere, as well as interviews. Its work will develop in a frame characterised by comparison with other Nordic Countries, in order to develop an understanding of the ways smaller states can influence their strategic environment and contribute to alliance stability, crisis management, and collective security.

New materials will be analysed in three logical sub-parts.

1. Multilateral cooperation as an element of statecraft for smaller states

2. Civil society as an agent in CSCE cooperation

3. CSCE engagement as context and vector for a smaller state's diplomatic relations and international reputation

Public discussion about the CSCE/OSCE and Finland's role as an international mediator has recently been electrified by Finland's president Sauli Niinistö's declarations and the prospect of Finland's 2025 chairmanship of the OSCE. Through cooperation with Finnish institutions, academic publications, and both academic and public events, our project will contribute to this discussion by developing and disseminating a new long-term understanding of Finland's and smaller states' position in international organisations. This knowledge will be reinvested in policy-related seminars destined to Finnish civil society and decision makers. 

The project will thus contribute to the emergence of historically informed knowledge on the role of smaller states in Europe, showcasing the way their agency develops in constrained environments, and mixes understandings of the past with present challenges.

Lisätietoa hankkeen verkkosivuilla.

Ruotsinsuomalaisilla on ruotsalaisessa yhteiskunnassa poikkeuksellisen merkittävä rooli ja siirtolaisuudella pitkä historia. Tarkastelemme tässä hankkeessa suomalaissiirtolaisiin kohdistettua poliittista valvontaa ja sosiaalista kontrollia sekä heidän poliittista toimijuuttaan pitkällä aikavälillä vuosina 1918–1990. Tutkimuksemme kohdistuu siihen ruotsinsuomalaiseen väestöön, joka on poliittisen aktiivisuutensa vuoksi ollut erityisen kontrollin kohteena. 

Olemme kiinnostuneita siitä, keitä nämä henkilöt olivat ja millaisia uhkakuvia heistä muodostettiin ja miksi. Tarkastelemme tutkimuksessa myös sitä, miten poliittinen toimijuus muodostuu, kun ollaan valvotun vähemmistön jäseniä. Valittu ajanjakso (1918–1990) kattaa Suomen sisällissodasta kylmän sodan päättymiseen ulottuvan aikavälin, joka muodosti ajanjakson, jonka keskeisiä piirteitä olivat radikaalit liikkeet, luokkataistelu ja yhteiskunnalliset murrokset. Ajanjakson tarkastelu mahdollistaa myös etnisten vähemmistöjen, kuten ruotsinsuomalaisten, poliittisen toimijuuden analysoinnin suhteessa sosiaalisiin liikkeisiin ja luokkakysymyksiin. Tällainen lähestymistapa korostaa, miten vähemmistön poliittinen toiminta limittyi kansainvälisiin ja kansallisiin ideologisiin virtauksiin ja miten ne muovasivat vähemmistöjen roolia poliittisessa kentässä. 

Tutkimuksemme tarkastelee Ruotsiin muuttaneita suomalaisia täysin uudesta näkökulmasta, jossa yhdistyvät vähemmistö- ja poliittisen historian kysymykset. Tutkimus tuo esiin uusia ulottuvuuksia suomalaissiirtolaisten roolista 1900-luvun Ruotsissa ja syventää näin historiallisella näkökulmalla ymmärrystä tämän päivän maahanmuuttajien ja kohdemaan poliittissosiaalisesta vuorovaikutuksesta. 

Hankkeen johtajana toimii dosentti, yliopistonlehtori Tiina Lintunen. 

VTM, FM Juho Wilskan väitöskirja käsittelee itsenäisen Suomen ensimmäisten vuosikymmenten merkittävimpien kasvatusjärjestöjen toimintaa ja vaikutusta yhteiskunnassa. Tutkimuksen keskiössä ovat niin sanotun Valkoisen Suomen kasvatusjärjestöjen lasten- ja nuortenlehdet, joista tärkeimpiä ovat Lotta Svärdin ja suojeluskuntien nuorisojäsenilleen tuottamat julkaisut. Suomalaisia nuorisojärjestöjä ja niiden lehtiä käsitellään hankkeessa eurooppalaisessa kontekstissa.

Tutkimuksen rakenne muotoutuu neljän kokonaisuuden ympärille, joita ovat valkoinen perintö, tavat kertoa sisällissodan kokeneesta ja uudesta sukupolvesta, toisen maailmansodan kriisiajan käsittely ja sukupuolien tuottaminen kasvatuksessa. Ajallisesti tutkimus ulottuu jäsenkilpailun,  kasvavan toiminnan ja kriisiä kohti kulkevan maailmanpolitiikan värittämältä 1930-luvulta toisen maailmansodan vuosiin ja niitä seuraavaan murroskauteen, jolloin perintö ja sen välittäminen hakevat uusia muotoja valkoisen perinnön ytimessä olleiden suojeluskuntien ja Lotta Svärd -järjestön tultua lakkautetuiksi.

Väitöskirjahanketta rahoittaa Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

>> Seuraa tutkimustyötä Instagramissa

Jerkko Holmin väitöskirja käsittelee erilaisten suomalaisten toimijoiden perusteita ja argumentaatiota eteläiseen Afrikkaan suuntautuneisiin ulkosuhteisiin 1980-luvun loppupuoliskolla.  Tutkimus vastaa siihen, miksi suhteita Afrikkaan haluttiin luoda ja mitkä olivat ne perusteet, joilla se perusteltiin itselle ja muille. Eri toimijaryhmien tarkastelun kautta muodostuu kokonaisuus, joka selventää aikaislaisnäkemystä Suomen suhteissa Afrikkaan sekä esittää sen keskeisimmät teemat ja viitekehykset.

VTM Kim Wasaman väitöskirja ”Suomalaisruotsalainen tiedusteluyhteistyö 1950 -luvulta 1980 -luvulle, puolueettomuus ja eriävät intressit. Suomen ja Ruotsin sotilastiedustelun kuva toinen toisistaan.”  tarkastelee Suomen ja Ruotsin harjoittamaa puolustus- ja turvallisuusyhteistyötä, erityisesti sotilastiedustelun näkökulmasta kylmän sodan aikana ja sen loppupuolella sekä siihen liittyneitä haasteita Ruotsin puolueettomuuspolitiikan ja Suomen ja Neuvostoliiton välisen YYA-sopimuksen valossa.

Yhteystiedot:
kim.j.wasama[at]utu.fi
+358405714763

VTM Ahti Valkosen väitöstutkimksen aiheena on Liberaalinen Nuorisoliitto ja Liberaalinen ja Radikaalinen Opiskelijaliitto 1960-luvulta 1980-luvun alkuun.

Päätutkimuskysymys ja tarkentavat alakysymykset: 

Millainen oli ja miten kehittyi nuorliberaalijärjestöjen, eli Liberaalisen Nuorisoliiton ja Liberaalisen ja Radikaalisen Opiskelijaliiton rooli suomalaisessa opiskelija- ja nuorisoradikaalissa liikehdinnässä ja Suomen nuorisopoliittisella puoluekentällä 1960-luvulta 1980-luvun alkuun?

1. Miten nuorliberaalien poliittinen linja kehittyi 1960-luvulta 1980-luvun alkuun ja miten siihen heijastuivat opiskelija- ja nuorisoradikaalin liikehdinnän yleiset trendit uusvasemmistolaisesta 60-lukulaisuudesta 70-luvun alun puoluepolitisoitumiseen ja 70-luvun lopulla nousseisiin vaihtoehtoliikkeisiin?
2. Millainen oli nuorliberaalijärjestöjen asema emopuolue Liberaalisessa Kansanpuolueessa ja heidän suhteensa vanhempiin puolueaktiiveihin 60-luvulta 80-luvun alkuun?
3. Millainen oli nuorliberaalijärjestöjen asema suomalaisella ja kansainvälisellä nuorisopoliittisella kentällä ja millaiset olivat nuorliberaalien suhteet muihin keskeisiin poliittisiin nuorisojärjestöihin ja ulkomaisiin aatetovereihin?
4. Miten Suomen nuorliberaalien tulkinta liberalismin aatteesta suhteutuu laajempaan suomalaisen liberalismin aatetraditioon?

2022–, Väitöstutkimus, FM Kristiina Teppo

Kristiina Tepon väitöskirja käsittelee suomenruotsalaisen lehdistön kirjoituksia Namibian itsenäistymisprosessista 1960-luvulta 1990-luvulle. Tutkimuksessa Teppo tarkastelee diskurssianalyysin keinoin käsityksiä ja arvovalintoja, joita suomalainen lehdistö rakensi teeman ympärille. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, miten Suomen ulkopolitiikka heijastui Namibiaa koskevaan kirjoitteluun. Analyysiin sovelletaan jälkikoloniaalista teoriaa, tavoitteena diskurssien laajempien merkitysten tunnistaminen ja Suomen roolin valottaminen kolonialismin historiassa. 

2022–, Väitöstutkimus, VTM Samuli Laine

Väitöskirjatutkimus selvittää viiden suomalaisen kunnan ja kaupungin kunnallispoliittista lähihistoriaa ja kuntapolitiikan toimintaa. Tarkoituksena on kartoittaa paikallisdemokratian päätöksentekokulttuuria keskittyen poliittisiin neuvotteluihin. Tutkimus hyödyntää laajoja tutkimushaastatteluja ja kerättyä haastattelumateriaalia käytetään yhdessä esimerkiksi päätöksentekopöytäkirjojen kanssa. Haastateltavina tutkimuksessa ovat entiset ja nykyiset kunnanvaltuutetut kohdekunnista.

Paikallisdemokratian tutkiminen on tärkeää sekä yhteiskunnallisesti että tutkimuksen itsensä takia. Paikallispolitiikassa päätetään edelleen useat kansalaisten kannalta tärkeät kysymykset. Kunnat poliittisina yksiköinä ovat Suomessa vaihtelevia ja tutkimuskenttään liittyy myös monia esimerkiksi alueuudistuksen takia murroksessa olevia tekijöitä. Laineen väitöskirja etsii lähihistoriasta päätöksenteon edellytyksiä edistääkseen kuntademokratian toimintaa ja tuntemusta.

VTM Julia Koskisen väitöskirja käsittelee maaseudun naisten poliittista heräämistä ja järjestäytyneen naisliikkeen merkitystä ja valtaa Maalaisliitto-Keskustassa.

Väitöskirja tarkastelee neljän artikkelin kautta, miten naisten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet ovat vaihdelleet Maalaisliitto-Keskustan sisällä eri ajanjaksojen aikana. Tarkemmin tutkimus syventyy lasikattojen murtumiskohtiin ja niistä seuranneisiin vaikutuksiin Maalaisliitto-Keskustassa. Murroskohtia ovat naisten äänioikeus, naisministeriyden mahdollistuminen, naiskansanedustajien läpimurto sekä naisten nousu puolueiden puheenjohtajaksi. Tutkimus kulkee vuosituhannen vaihtumiseen saakka tiiviisti naisjärjestön sekä sen vaikuttajahenkilöiden mukana. Aikana ennen naisjärjestöä tarkastellaan naisten osallistumista Maalaisliiton toimintaan. Uuden vuosituhannen puolella tutkimus keskittyy myös puolueen naispuheenjohtajiin naisjärjestön ohella. Jokaisessa artikkelissa on aikakauden huomioonottava tulokulma ja erityiskysymys, jotka täsmentävät tutkimuksen pääasiallista tarkastelukohdetta eli sitä miten naisjärjestön asema, valta ja merkitys ovat muuttuneet koko Maalaisliitto-Keskustan aikana.

Artikkeleiden teemat ovat:

1. Maalaisliittolaisten naisten yhteiskunnallinen toiminta ennen poliittista naisjärjestöä 1906–1941
2. Yhden naisen väylä ministeriksi? Keskustapuolueen naisjärjestön puheenjohtajan etuajo-oikeus hallitukseen puolueensa ainoana naisministerinä 1953–1981
3. Naisten poliittinen läpimurto haastaa Keskustanaisten toimintatavat – Naisjärjestö hakee paikkaansa naisten poliittisen nousun aikaan 1981–2002
4. Tie puolueen puheenjohtajuuteen auki ilman naisjärjestön nostatusta – Keskustanaisten rooli 2000-luvulla

Lisätiedot: Julia Koskinen, julheiz@utu.fi

VTM Maija Ikosen väitöstutkimuksen aiheena ovat suomalaisten sotilaskotisisarten kokemukset talvi-, jatko- ja Lapin sodassa sekä välirauhan aikana vuosina 1939–1945. Tutkimuksessa käsitellään sotilaskotisisarten omiin kuvauksiin pohjautuen sotilaskotisisarten käytännön työtä ja arkea rintamalla sekä kotirintamalla. Tutkimuksessa tarkastellaan, keitä sotilaskotisisarina toimineet naiset olivat, miksi he halusivat toimia nimenomaan sotilaskotisisarina ja kuinka he näkivät oman roolinsa sotilaskotisisarina. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan johtavien sotilaskotisisarten tekemien päätösten luomia puitteita käytännön rintama- ja kotirintamatyön toteuttamiselle. Tutkimus pohjautuu arkistoaineistojen lisäksi vahvasti sotilaskotisisarten itse tuottamaan aineistoon kuten sotilaskotisisarten muistelmiin, päiväkirjoihin ja kirjeisiin.

Ulkoministeriön historia 1982–1995

Teiniliitto, vimma ja rakkaus 

Muuttuvat uhkakuvat ja valvonnan mekanismit Suomessa (VAME) 

Suomen historian avainkuvat 

Suomalainen liberalismi itsenäistymisestä EU-Suomeen

Vaihtoehdosta valtavirtaan - Vihreiden sopeutuminen suomalaiseen poliittiseen järjestelmään ja kulttuuriin 

Karjalaisevakkojen sijoittuminen Suomen ruotsinkielisille alueille 1944–1950 

”Kolme kovaa koota” aikansa ammattisotilaana – Kaarle Kustaa Karin elämä isänmaan palveluksessa 

Valoa mielettömyyden keskellä: Tornio ja Haaparanta sotainvalidivankien vaihdon porttina lännen ja idän välillä 1915–1918 

Neuvostoliiton kulttuuridiplomatia pohjoisen Itämeren piirissä 1939–1940 (2016–2019)

Photographs and History – Valokuvat ja historia (2016-2018)

Nurturing Populism? The Impact of the Media on the Growth of Populist Parties in Finland, the Netherlands and France, 2014

The Mediation of Expertise. The Functions of Expert Opinion in News Journalism (Helsingin Sanomain Säätiö)

Vaalikampanjat merkityskamppailuna vallasta. Puolueiden, tiedotusvälineiden ja kansalaisten vuorovaikutus Suomen vaaleissa 1945-2011

Tulevaisuuden hahmottuminen Euroopan pohjoisella ulottuvuudella kylmän sodan päättyessä (Suomen Akatemia, 2013–2017).

Europe, Turkey and the Middle East: Interaction in Modernization and Democratization​ (Koneen Säätiö, 2012–2014)

Historical narratives in Finnish cultural diplomacy and state-sponsored discourses (Suomen Akatemia, 2011 - 2013)

Integrating and Developing European Asian Studies (IDEAS) (European Commission, 2010 - 2013)

Mediajulkisuuden agenda vuoden 2012 kuntavaaleissa (Kunnallisalan kehittämissäätiö)

Politiikan teatralisoitumisen historia (Suomen Akatemia)

Jytkyn anatomia: Median vaaliagenda kevään 2011 eduskuntavaaleissa ja perussuomalaisten voitto (Helsingin Sanomain Säätiö)

Against Europe? Euro-scepticism from Rome to Maastricht (Maison Interuniversitaire des Sciences Humaines d'Alsace)

Nordic Perspectives on European Integration (Pohjoismaiden Neuvosto, NOS-HS, 2010)

Mediajulkisuuden agenda vuoden 2008 kuntavaaleissa (Kunnallisalan kehittämissäätiö)

Kilpailun v​oittokulku (Suomen Akatemia, 2007 - 2010)

Suomen eduskunta 100 vuotta. Eduskunta ja kansanvalta. (Eduskunta)

Julkisuuden murros ja suomalainen politiikka 1960-luvulta 2000-luvulle (JULMU) (Koneen Säätiö) (2006 - 2007)

Suomen ulkopolitiikka ja ulkosuhteiden hoito

Ranskan historia ja yhteiskunta (2007 - 2009)

Politiikan journalismin tila ja tulevaisuus (Helsingin Sanomain Säätiö, 2008 - 2009)

Mielikuvavaalit. Vuoden 2007 eduskuntavaalien mediailmiöt (Eduskuntatutkimuksen keskus)

Poliitikot taistelivat, media kertoo. Suomalaisen politiikan mediapelejä 1981-2006 (Gummerus, Ajatus Kirjat)

Kansalaiset, päättäjät, liikenneturvallisuus ja päätöksentekoprosessi (LINTU) (Liikenne- ja viestintäministeriö)

Europarlamenttivaalit 2004 mediaseuranta (Eduskuntatutkimuksen keskus)

Varsinais-suomalaisten kansanedustajien mediasuhteet ja julkisuuskuva (Eduskuntatutkimuksen keskus)

Auvinen, Eero: KRIMIN SOTA, VENÄJÄ JA SUOMALAISET - Siviilit rannikoiden puolustajina ja sen vaikutus sotatoimiin sekä Venäjän suomensuhteisiin​. 501 s. 2015.

Blom, Anders: Taloudelliset eturyhmät politiikan sisäpiirissä. Tutkimus liike-elämän poliittisesta vaikuttamisesta kolmikantaisessa Suomessa 1968–2011. 2018

Hauvonen, Risto: Vallanvaihdon muuttuva kuva : Kekkosen sairastuminen ja Koiviston nousu valtion johtoon lehdistön, muistelmien ja historiankirjoituksen kuvaamana. 2015.

Heikkilä, Pauli: Imagining Europe, imagining the nation. Estonian discussion on European unification, 1923-1957. 51 s. 2011.

Helin, Matti: Uskonto SKDL:n politiikassa 1944 - 1961. 1996.

Isohookana-Asunmaa, Tytti: Maalaisliitto Pohjois-Suomessa. Kehitysjakso vuosina 1906 - 1939. 289 s. 1980.

Jokinen, Christian: Terrorismista ja sen torjunnasta - Suojelupoliisi ja kansainvälinen terrorismi 1958-2004. 365 s. 2015.

Jokinen, Jyrki: Löyhästä vaaliorganisaatiosta kiinteäksi puoluejärjestöksi [Elektroninen aineisto] : Kansallisen Kokoomuksen järjestötoiminta ja vaalikampanjat vuosina 1944-1979. 2011.

Jokisipilä, Markku: Aseveljiä vai liittolaisia. Suomi Hitlerin Saksan liittosopimusvaatimukset ja Rytin-Ribbentropin sopimus. 460 s. 2004.

Jonkari, Lauri: Kansainliitto Suomen turvallisuuspolitiikassa ja kansainvälisissä suhteisssa - vastaanotto ja vaikutus julkisessa sanassa ja yhteiskunnassa vuosina 1919 - 1936. 482 s. 2008.

Jussila, Risto: Nuorallakävelyä uutismaailmassa. Suomen Tietotoimiston yhteiskunnallinen rooli 1956-1981. 406 s. 2015.

Karimäki, Jenni: Tulevaisuuden lähtökohdista kansanvallan kolmiliittoon. Kansallinen Edistyspuolue ja kansallisen eheytymisen politiikka 1919-1939. 2016.

Kaunismaa, Kari: Punatähdestä kaksoiskotkaan. Neuvostoliiton romahtamisen vaikutus venäläisen keskikoulun historian oppikirjoihin. 2009.

Keränen, Seppo: Ehdollinen demokratia. Urho Kekkonen ja työmarkkinapolitiikka. 352 s. 2010.

Kleemola, Olli: Valokuva sodassa. Neuvostosotilaat, neuvostoväestö ja neuvostomaa suomalaisissa ja saksalaisissa sotavalokuvissa 1941-1945. 2016.

Korhonen, Olli: Integraatiomyönteisten etujärjestöjen linjat ja toiminta ennen Suomen EU-jäsenyyttä. 2017.

Laamanen, Ville: Suuri levottomuus : Olavi Paavolaisen kulttuurinen katse ja matkat 1936-1939. 346 s. 2014.

Leitzinger, Antero: Ulkomaalaispolitiikka Suomessa 1812 - 1972. 634 s. 2008.

Leppälä, Heli: ”Vammaisuus hyvinvointivaltiossa. Invalideiksi, vajaamielisiksi tai kehitysvammaisiksi määriteltyjen kansalaisasema suomalaisessa vammaispolitiikassa 1940-luvun taitteesta vuoteen 1987”. 314 s. 2014.

L'Hommedieu, Jonathan H.: Exiles and constituents [Elektroninen aineisto] : Baltic refugees and American Cold War politics, 1948 - 1960. 2011.

Lintunen, Tiina: PUNAISTEN NAISTEN TIET - Valtiorikosoikeuteen vuonna 1918 joutuneiden Porin seudun naisten toiminta sota-aikana, tuomiot ja myöhemmät elämänvaiheet. 299 s. 2015. 

Melasuo, Tuomo: Algerian poliittinen kehitys 1800-luvulta vapautussotaan 1954. 1999.

Mylly, Juhani: Maalaisliitto ja turvallisuuspolitiikka. 318 s. 1978.

Niemi, Mari K.: KAKSI TIETÄ HUIPULLE - Media ja puoluejohtajuus Suomessa naisten noususta populismin aaltoon. 151 s. 2014.

Niittynen, Ville: Kansakunnan rakentaminen ja maailmankielteisyyden poliittisuus. J. L. Runebergin pietismin vastustus ja sen teologiset, filosofiset ja poliittiset syyt. 322 s. 2020.

Numminen, Risto: "Antakaa minulle 20 vuotta..." P.A. Stolypin historiografiassa. 352 s. 2006.

Okkonen, Ville: Peruskoulua vastaan - yksityisoppikoulut ja yhteiskuntajärjestys 1966-1975. 2017.

Paavonen, Tapani: Talouspolitiikka ja työmarkkinakehitys Suomessa toisen maailmansodan jälkeisellä jälleenrakennuskaudella vuosina 1944-50. 365 s. 1988.

Paltemaa, Lauri: In the Vanguard of History - The Beijing Democracy Wall Movement 1978-1981 and Social Mobilisation of Former Red Guard Dissent. 390 s. 2006.

Pernaa, Ville: Tehtävänä Neuvostoliitto. Opetusminiteriön Neuvostoliittoinstituutin roolit suomalaisessa politiikassa 1944-1992. 448 s. 2002.

Perttula, Pekka: Taloton poika, maaton maalaisliittolainen, V.J. Sukselainen 1906-1945. 496 s. 2010.

Pesu, Jukka: Suomi, rauhanturvaaminen ja kylmä sota 1956–1990 : Rauhanturvaaminen osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä YK-politiikkaa. 2020

Pitkänen, Ville: Puolueiden keskustelutilaisuuksista mediatapahtumiksi. Television vaaliohjelmat ja niihin liittynyt sanomalehtijulkisuus 1960-luvulta 1980-luvulle. 249 s. 2014.

Railo, Erkka: Henkilökohtainen on poliittista : neuvottelu politiikan sukupuolittuneesta työnjaosta Annan julkaisemissa poliitikkojen henkilökuvissa vuosina 1975-2005. 292 s. 2011.

Reuna, Risto: ”Ei tullutkaan vallankumousta” – sotasukupolvi, joka esti kansandemokratian. Äärivasemmiston kesäkuun 1946 offensiivi ja metallityöväen työpaikkavastarinta. 2018.

Juha-Matti Ritvanen: Mureneva kulmakivi: Suomi, Neuvostoliiton hajoaminen ja YYA-sopimuksen loppuvaiheet 1989-1992. 2021.

Saarikoski, Vesa: Keskustajääkäri Aarne Sihvo. Demokraatti ja eheyttäjä murrosaikojen asevoimissa. 421 s. 1997.

Seppänen, Esa: Itäsuhteiden kolmiodraama. Kekkonen - Breznev - Kosygin 1960-1980. Henkilökohtaisten suhteiden luonne, rooli ja merkitys. 750s. + 46s. 2007.

Smolander, Jyrki: Suomalainen oikeisto ja "kansankoti". 2000.

Soikkanen, Timo: Kansallinen eheytyminen - myytti vai todellisuus? Ulko- ja sisäpolitiikan linjat ja vuorovaikutus Suomessa v. 1933 - 1939. 1984. 

Tervamäki, Tapio: Apua Kekkoselle vai kansainvälisen politiikan sivutuote? - Noottikriisin suomalainen kuva. 584 s. 2015. Julkaistu vain sähköisenä.

Uola, Mikko: Suomi ja keskuksen valtakunta. Suomen suhteet Kiinan tasavaltaan 1919-1949. 1995.

Uusitalo, Taina: ELÄMÄ TYÖLÄISNAISTEN HYVÄKSI - FIINA PIETIKÄISEN YHTEISKUNNALLINEN TOIMIJUUS 1900–1930 - Tutkimus työväenliikkeen sukupuolisidonnaisista käytännöistä. 435 s. 2013.

Valenius, Johanna: Undressing the Maid. Gender, Sexuality and the Body in the Construction of Finnish Nation. 200 s. 2004.

Vares, Vesa: Konservatiivi ja murrosvuodet. Lauri Ingman ja hänen poliittinen toimintansa vuoteen 1922. 1993.

Heikkinen, Reijo: Joukkovoiman läpimurto. Suurlakko-yleislakko teoriassa ja käytännössä Suomessa ennen ensimmäistä maailmansotaa. 316 s. 1980.

Hokkinen, Mika: Tutkimusotteen ja tieteenfilosofisten taustaedellytysten suhde oman ajan historiaan kohdistuvassa tutkimuksessa. Teoreettista tarkastelua taustaedellytysten vaikutuksesta tutkimukseen sekä empiirinen esimerkki mahdollisuudesta tutkia toisen maailmansodan jälkeistä suomalaista ulkopoliittista ajattelua. (vuodet 1945 - 1948). 1976.

Isohookana, Tytti: Maalaisliitto Pohjois-Suomessa. 1975.
tiivistelmä

Jokinen, Christian: Kolme askelta - turvallisuusvartioinnista terrorismin torjuntaan. Suojelupoliisi ja kansainvälinen terrorismi 1953-1989. 286 s. 2013.
tiivistelmä

Jokinen, Janne: The Regionalization of the Southeast Asian Mainland in the 1990s. 134 s. 2006.
tiivistelmä

Jussila, Risto: "Puolivirallisia uutisia" - Suomen tietotoimisto ja valtiovalta 1917-1960. 
285 s.+ 1 liites. 2006.

Kivikoski, Mikko: Antipolitical Central Europe - East Central European dissidents and the idea of Central Europe in the 1980's. 2000.
tiivistelmä

Koivukoski, Pekka: S.J. Pentti. Valkoinen legalisti, poliittinen päätoimittaja. 184 s. 2002.
tiivistelmä

Kukkonen, Heimo: Aika Aatteet uudet toi. Kokoomuksen Kaarinan kunnallisjärjestön toiminta ja järjestökulttuuri 1979-2009. 2014.

Kunnas, Antti: Suomen ulkomaankaupan vapauttaminen 1954 - 58. 151 s. + 4 liitesivua. 1994.
tiivistelmä

Kunttu, Tapani: Konservatiiviset ja turvallisuuspoliittiset näkemykset Suomen itsenäistymisen murros- vuosien jälkeisessä vaiheessa (1918 - 1922). 252 s. 1980.

Kuusela, Kimmo: Geopolitiik.an ja kansainvälisen politiikan juurilla. Saksalaisia ja suomalaisia sovellutuksia 1900-luvulla. 261 s + 1 liites., 2011.
tiivistelmä

Laamanen, Ville: Taiteilija totalitarismin tulkitsijana. Olavi Paavolaisen kokonaisnäkemys Euroopan ideologisista rintamalinjoista 1930-luvun suomalaisessa aikalaiskontekstissa. 252 s. 2011.
tiivistelmä

Laiho, Irma: Ylimmästä hengenviljelystä tutkijaputkeen. Tutkijakoulutuksen valtiollinen doktriini Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. 203 s. + 10 liites. 1993.
tiivistelmä

Lehikoinen, Anja: Historianopetuksen ja poliittisen kasvatuksen maailmankuvan muodostuminen Saksan Liittotasavallassa vuoteen 1961 mennessä. Tutkimustavoitteita ja sisältöä koskevista ohjeista ja keskusteluista Saksan läntisillä miehitysvyöhykkeillä ja Liittotasavallassa vuosina 1945 - 1961. 231 s. 1980.

Leitzinger, Antero: Suomen muslimit 1918-1958 - immigraatio, integraatio ja identiteetti. 153 s. + 16 liites. 2005.
tiivistelmä

Lintunen, Tiina: Punaisen naisen kuvat. Vuonna 1918 tuomitut Porin seudun naiset. 156 s. + 2 liites.  2006.
tiivistelmä

Mattinen, Erkka: Valtiaat, vallattomat ja vallanhimoiset julkisuudessa. Helsingin Sanomissa vuosina 1978-2003 julkaistujen poliitikkojen henkilökuvien sukupuolittunut ideologia ja yhteisölliset funktiot. 131 s. 2005.
tiivistelmä

Melasuo, Tuomo: Algerian poliittinen kehitys ensimmäisestä maailmansodasta vapautussotaan (1919 - 1954). 394 s. + 11 liites. 1981.
tiivistelmä

Mylly, Juhani: Maalaisliitto ja ulkopolitiikka Suomen itsenäisyydestä 1920-luvun loppuun. 254 s. 1972.

Mäkelä, Jaakko: "Suuri leikkaus" 1923. Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen lakkauttaminen sisäpoliittisena prosessina. 280 s. 1980.

Mäkinen Riitta : Pohjola vai Baltia? Suomalaisten pan-identifioituminen 1920-1930 -luvuilla kansalaisyhteistyön valossa. 248 s. + 9 liites. 2015.

Paavonen, Tapani: Sosiaalidemokraattinen liike ja talouspolitiikka Suomessa toisen maailmansodan jälkeen vuosina 1944 - 46. 289 s. 1980.

Pernaa, Ville: "Valtion laitos 3036". Opetusministeriön neuvostoliitto-instituutti suomalaisessa politiikassa 1944-1968. 204 s. 1999.
tiivistelmä

Postinen, Pertti: Vasemmistoradikaalisen työväenliikkeen järjestörakenne ja toimintamuodot 1920-30. 1988.

Rasilainen, Aki: Suostumus ja legaliteetti. Oikeus ja politiikka porvarissäädyn vaalioikeuden sääntelyssä 1869-1905. 1995.

Rimón, Ariel: Suomen työväenliike sotien välisenä murrosaikana 1940 - 41. Sisä- ja ulkopolitiikka sekä SDP:n asema talvisodan ja ns. jatkosodan välisenä rauhanaikana. 430 s. 1974.

Saarikoski, Vesa: Keskustajääkäri. Aarne Sihvon vuodet 1889-1933. Näkökulma aseellisen voiman ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen ensimmäisessä tasavallassa. 298 s. 1993
tiivistelmä

Salin, Timo: Puolueet ja Suomen kriisi 1939 - 1941. 487 s. 1990.
tiivistelmä

Sillanmäki, Jouni: "Taistelu vapauttajan roolista". Suomalaisen ja virolaisen lehdistön ja kirjallisuuden antama kuva suomalaisten vapaaehtoisten toiminnasta Viron vapaussodassa. 154s. + 3 liites. 2005.
tiivistelmä

Smolander, Jyrki: Jarruttelusta konsensushenkeen. - Kansallisen Kokoomuksen suhtautuminen ns. pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon 1945-1975. 269 s. 1998.
tiivistelmä

Soikkanen, Timo: Kansainvälispoliittinen kehitys ja Suomen johtava poliittinen lehdistö vuosina 1938 - 1939. Ideologiset ja turvallisuuspoliittiset näkökulmat lehdistökeskustelussa. 282 s. 1973.

Suvanto, Mari: Suomalainen yliopistolaitos globalisoituvilla markkinoilla - Opetusministeriön poliittisia linjauksia 1995-2006. 2013.

Tervamäki, Tapio: Dialogia, debattia ja polemiikkia: Fagerholmin kolmannen hallituksen muodostamisen ja yöpakkaskriisin tapahtumien kuvaus kirjallisuudessa. 1998.
tiivistelmä

Turunen, Petri: Journalisti diplomaattina. Max Jakobsonin rooli ja toiminta Suomen ulkoasiainhallinnon palveluksessa 1953-1965. 249 s. 1999.
tiivistelmä

Vares, Vesa: Murrosvuosien sopeutuva konservatiivi. Lauri Ingmanin poliittinen toiminta Venäjän helmikuun vallankumouksesta tasavallan vakiintumiseen Suomessa 1917-1920. 395 s. 1989.
tiivistelmä

Wilenius, Anne: Seilin arkistohistoriaa. Arkistoteoreeettinen tapaustutkimus. 2001.
tiivistelmä