Ironisen Aki Kaurismäen jäljillä
Aki Kaurismäen hilpeä yhteiskuntakritiikki on kansainvälistynyt, argumentoi Washingtonin yliopiston apulaisprofessori Andrew Nestingen IIPC Debate -keskustelusarjassa.
Nestingenin teesi on, että elokuvaohjaaja Kaurismäki on brändännyt itsestään boheemin taiteilijan.
– Kaurismäen elokuvien hahmot ovat hylänneet keskiluokkaisen yhteiskunnan ja hän myös itse kertoo elämästään boheemiuden kautta, Nestingen sanoo.
Kaurismäen boheemia on kuitenkin pohjimmiltaan sekä ironista että sentimentaalista.
Nestingen ei löydä Kaurismäen juuria työväenluokasta.
– Minun on vaikea sijoittaa Kaurismäkeä vasemmistoon. Kaurismäkeläinen politiikka on pikemminkin leikkisää kuin raskasta, Nestingen pohtii.
Nuorta Kaurismäkeä on Nestingenin mukaan innoittanut auktoriteetteja vastustanut punk-liike sekä poliitikkoja piikitellyt Ryhmäteatteri.
– Kaurismäki oli molemmissa skeneissä aktiivinen juuri ennen ohjaajauraansa, Nestingen muistuttaa.
Kaurismäki menestyy ristiriitojen aallokossa
– Vaikka Kaurismäen elokuvat näyttävät yleisölleen keskisormea, tarvitsee hän kuitenkin katsojien tuen, Nestingen sanoo.
Nestingen pitää Kaurismäkeä niche-elokuvantekijänä, jolla on riittävästi pieniä yleisöjä ympäri maailmaa.
Suosion lisääntyminen on antanut Kaurismäelle mahdollisuuden laventaa kritiikkiään. Kauas pilvet karkaavat (1996) on Nestingenin tulkinnan perusteella Kaurismäen viimeinen puhtaasti holhousyhteiskuntaa mustamaalaava elokuva.
– Nykyään Kaurismäki muistelee suorastaan nostalgisesti menneitä aikoja, Nestingen kertoo.
Sittemmin Kaurismäen kritiikki on suuntautunut globalisaatiota ja autoritääristä hallintoa vastaan.
– Samalla kun Kaurismäki kritisoi kapitalismia, on hänen urastaan tullut taloudellinen malli, jota pyritään toistamaan, Nestingen toteaa.
Kansainväliset verkostot mahdollistavat IIPC-keskustelut
Nestingenin luento oli International Institute for Popular Culture (IIPC) -ohjelman järjestämä.
Turun yliopiston vuodesta 2006 koordinoima instituutti kokoaa yhteen populaarikulttuurin tutkimuksesta kiinnostuneita asiantuntijoita. Heidän asiantuntemustaan pyritään jakamaan niin akateemisille yhteistyökumppaneille, kulttuuriteollisuuden toimijoille kuin suurelle yleisölle.
– Pyrimme järjestämään seminaaritilaisuuksia noin kerran kuukaudessa. Tämän on osaltaan mahdollistanut yliopiston strateginen rahoitus. Tulevaisuudessa tarkoitus on luoda lisää populaarikulttuuria tutkivia monitieteellisiä ja tiedekuntarajat ylittäviä projekteja, sanoo IIPC-koordinaattori Kimi Kärki.
Jouko Luhtala