Aurinkopaneelien suuntaaminen etelään aiheuttaa aurinkosähkön tuotannossa piikin keskipäivän aikaan, mikä syö aurinkosähkön taloudellista kannattavuutta. Paneelien suuntaaminen itään ja länteen lisää aurinkosähkön tuotantoa aamuisin ja iltaisin, mikä sopii paremmin myös kotitalouksien sähköntarpeisiin. Tervetuloa kuulemaan aiheesta lisää kotitalouksille ja taloyhtiöille suunnattuun aurinkosähkötapahtumaan 2. joulukuuta!
Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteinen tutkimus selvitti, miten aurinkovoiman mittava lisääminen voi vaikuttaa sen taloudelliseen kannattavuuteen tulevaisuudessa. Tutkimuksen mukaan aurinkosähkön tuotannon lisääntyminen voisi painaa sähkön markkinahintaa alas kesäkuukausina merkittävästi ‒ jopa niin paljon, että hinta romahtaisi negatiiviseksi.
Kun aurinkosähköä tuotetaan samanaikaisesti niin paljon, että sen markkinahinta romahtaa, puhutaan kannibalisaatiosta. Tämä ilmiö koskettaa erityisesti uusiutuvia energiamuotoja, joiden tuotanto on sääriippuvaista. Suomessa sähkön hinnan ja tuulivoiman tuotannon yhteys on etenkin pörssisähköasiakkaille tuttu ilmiö. Tulevaisuudessa sama voi tapahtua myös aurinkovoiman kanssa.
Vaikka halpa sähkö voi tuntua kuluttajan kannalta hyvältä uutiselta, aurinkosähkön tuottajille tuottojen menetys aiheuttaa päänvaivaa. Taloudellisen kannattavuuden horjuminen heikentää uuden energian investointien houkuttelevuutta.
Erityisen haastavassa tilanteessa ovat kuitenkin kotitaloudet, joiden aurinkosähkön myynnistä saatava tuotto on sidottu sähkön pörssihintaan. Jos aurinkosähköä on järjestelmässä paljon, ylimääräisen sähkön myynti verkkoon ei ole kotitalouksille kannattavaa. Materiaalitekniikan professorin Kati Miettusen mukaan yksilöiden onkin haastavampi arvioida, millaiset investoinnit kannattavat pitkällä tähtäimellä. Hänen tutkimusryhmässään Turun yliopiston materiaalitekniikan yksikössä etsitään ratkaisuja sähkön kysynnän ja aurinkosähkön tuotannon tasapainottamiseen.
Itään ja länteen suunnatut paneelit pitävät arvonsa tulevaisuudessa

Pystyyn asennetut kaksipuoliset aurinkopaneelit mahdollistavat aurinkosähkön tuotannon aamu- ja ilta-auringosta. Kuvassa aurinkosähkön taloudellista kannattavuutta Turun yliopistossa tutkiva Sami Jouttijärvi tarkastelee pystyyn asennettuja kaksipuolisia aurinkopaneeleja Turun AMK:n katolla. Kuva: Mikael Nyberg / UTU.
Yksi kannibalisaatiota kirittävä tekijä on se, että valtaosa aurinkopaneeleista suunnataan etelään vuosituotannon maksimoimiseksi. Tällöin aurinkosähkön tuotannossa syntyy piikki keskipäivän aikaan. Materiaalitekniikan yliopistonlehtorin ja tutkijan Sami Jouttijärven mukaan aurinkopaneelien suuntaaminen etelään ei ole automaattisesti järkevin ratkaisu, sillä sähkön pörssihinta ja kulutus ovat kesäisin keskellä päivää matalalla.
Kotitalouksien kannattaakin suunnitella aurinkovoimalansa siten, että ne tuottavat mahdollisimman hyvin sähköä aamulla ja illalla, jolloin sähkön hinta ja oma kulutus ovat korkealla. Tämä onnistuu suuntaamalla aurinkopaneelit etelän sijasta itään ja länteen.
Aurinkopaneelien suuntaaminen itään ja länteen leikkaa vuosituotantoa, mutta tämä leikkaus kohdistuu keskipäiviin, kun taas aamulla ja illalla tuotanto nousee.
– Kotitalouksien näkökulmasta onkin oleellista keskittyä vuosituotannon sijasta itse käytetyn aurinkosähkön määrän maksimointiin, sillä suuren ylituotannon myyminen sähköverkkoon kesäisinä keskipäivinä matalalla pörssihinnalla ei ole taloudellisesti kannattavaa, Jouttijärvi sanoo.
Itse käytetyn aurinkosähkön osalta kuluttaja säästää sähkön hinnan lisäksi myös siirtomaksun ja verot, jotka muodostavat tyypillisesti valtaosan verkosta ostetun sähkön kokonaishinnasta.
Itään ja länteen suunnattu kattovoimala, joka on asennettu 40 asteen kallistuskulmalla, saavuttaa Jouttijärven mukaan jo historiallisilla sähkönhinnoilla kohtuullisen arvon vuosituotannolle. Tällaisen voimalan tuotannon arvo on vain reilu kymmenen prosenttia vähemmän kuin vastaavan, etelää kohti suunnatun voimalan, vaikka tuotanto voi olla lähes neljänneksen pienempi.
‒ Tulevaisuudessa, kun aurinkovoima yleistyy Suomessa ja painaa sähkön hintaa keskellä päivää keväästä syksyyn, itä- ja länsisuuntaiset harjakatot ja jopa seinät parantavat kannattavuuttaan aurinkovoimalan sijoituspaikkoina, Jouttijärvi kertoo.
Itä-länsi-suuntaus toimii erityisen hyvin Suomessa
Aurinkosähkön integroimista Suomen energiajärjestelmään edistää se, että tuotantoa ja kulutusta saadaan ajallisesti paremmin sovitettua yhteen. Vaikka talvella Suomessa aurinkosähköä pystytään tuottamaan hyvin vähän, pitkät valoisat kesäpäivämme antavat pelivaraa aurinkosähkön tuotannon ajoittamiseen.
Pohjoisilla leveyspiireillä, kuten meillä Suomessa, aurinko nousee kesäisin aikaisin ja laskee myöhään. Aurinko pysyttelee siis pitkän aikaa horisontin tasolla, jolloin itään ja länteen suunnatut paneelipinnat saavat tehokkaasti hyödynnettyä auringon säteilyä.
Osallistu keskustelutilaisuuteen 2.12.: Mitä muuta tuore tutkimus kertoo aurinkosähkön hyödyntämisestä kotitalouksissa?
Järjestämme kotitalouksille ja taloyhtiöille suunnatun aurinkosähkötapahtuman Turun AMK:n EduCityssä tiistaina 2. joulukuuta 2025 kello 15–19.
Tapahtumassa kuulet käytännönläheisiä tietoiskuja tuoreesta tutkimuksesta ja pääset kysymään sinua askarruttavista aiheista asiantuntijoiden pisteillä.
Tilaisuudessa kuullaan myös paneelikeskustelu siitä, millaista tukea kansalaiset tarvitsevat uusien energiaratkaisujen käyttöönotossa. Pääset myös halutessasi kurkistamaan Turun AMK:n aurinkosähkölaboratorioon.
Tapahtuman järjestävät yhdessä Turun yliopiston vetämä RealSolar-tutkimushanke ja Turun AMK:n vetämä Taloyhtiöiden energiamurros (TEMU) -hanke.
Tapahtuma kokoaa yhteen aurinkoenergian ja energianeuvonnan asiantuntijoita Turun yliopistosta, Turun AMK:sta, Ilmatieteen laitokselta, Aalto-yliopistosta ja asiantuntijaorganisaatio Valoniasta.
Lue lisää tapahtuman ohjelmasta RealSolarin sivuilta
Teksti: Tytti Juusti