Kliininen tutkimus kärsii lehtolapsen osasta
Kliiniseen tutkimukseen ohjattava erityisvaltionosuus nousi keskeisimmäksi aiheeksi Alumni Medicinae Aboenses –yhdistyksen vuotuisessa kansanedustajatapaamisessa. Rehtori Kalervo Väänänen kuvasi tutkimus-EVOa lehtolapseksi, josta kukaan ei halua ottaa vastuuta.
Varsinais-Suomen demariedustajat Heli Paasio (vas.) ja Eeva-Johanna Eloranta sekä satakuntalainen aatesisar Kristiina Salonen veivät Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opetus- ja tutkimustoimintaa tukevan alumniyhdistyksen infosta mukanaan huolen tutkimus-EVOn hupenemisesta.
Lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Tapani Rönnemaalla oli esiteltävänään Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta saapuneille kymmenkunnalle kansanedustajalle murheellinen kaavio kliinisen tutkimuksen rahoituksesta. Vielä kahdeksan vuotta sitten koko valtakunnassa sosiaali- ja terveysministeriö ohjasi tutkimus-EVOna noin 60 miljoonaa euroa kliiniseen tutkimukseen, tänä vuonna enää 31 miljoonaa. Siitäkin aiotaan nipistää ensi vuonna miljoona pois.
Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd) tarttui kaavioon pyytäen Rönnemaata kertomaan, mistä tutkimus-EVOssa on kyse.
– Asia on minulle entuudestaan tuttu ja olen sen puolesta puhunut sivistysvaliokunnassa, mutta haluan muidenkin kansanedustajien ymmärtävän tämän, Eloranta perusteli pyyntöään.
Rönnemaa kertoi tutkimus-EVOn olevan yliopistosairaaloille ja terveydenhoidon tutkimukseen ohjattua erikoisvaltionosuutta.
Lehtolapselle isä kunnista?
kuin muuta tutkimusta. Käytännössä se tarkoitti erikoisvaltionosuutta.
Hän kuvaskin kliinistä tutkimusta lehtolapseksi, jota sen paremmin sosiaali- ja terveysministeriö kuin opetus- ja kulttuuriministeriökään ei tunnusta omakseen.
Orpo pyysi malttamaan
Rönnemaa oli huolestunut siitä, että sote-uudistusta valmisteluryhmässä ei ole ainuttakaan yliopistojen edustajaa, ei edes yliopistosairaaloiden johtajaylilääkäriä. Tieto oli uusi keväällä pikavauhtia sote-työlle vauhtia antaneen työryhmän puheenjohtajalle Petteri Orpolle (kok). Hän lupasikin selvittää ja korjauttaa asian pikaisesti.
Pääasiassa AMAlaisilla oli kansanedustajille kerrottavana iloisia asioita: Turussa aloitti vuoden alussa uusi akuuttilääketieteen koulutus, Turku sai Suomen ensimmäisen akuuttilääketieteen professuurin, T-sairaala valmistui ja sen myötä omaksuttiin uudenlainen hoitokulttuuri, yliopisto ja erva-alueen sairaanhoitopiirit perustivat yhteisen Auria Biopankin, syksyllä opintonsa aloitti ennätysmäärä opiskelijoita, peräti 155 aiemman 122 sijaan, kansainväliseen hakuun pannaan lähiviikkoina uusi lääketieteellisen ravitsemuksen professuuri ja vuoden päätteeksi funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus siirtyy osaksi lääketieteellistä tiedekuntaa.