Liitoskuntien syrjäkylissä ollaan tyytyväisiä muutokseen
Kuntalaisten kotipaikka vaikuttaa merkittävästi kuntaliitostyytyväisyyteen. Väitöstutkimustaan Turun yliopistoon tekevän Niina Koskihaaran tutkimus paljastaa, että vanhan kunnan syrjäkylissä asuneet ovat usein tyytyväisiä muutokseen.
Koskihaara esitteli vielä julkaisemattomia tutkimustuloksiaan Turun yliopiston 15.11.2013 kansatieteen oppiaineen järjestämässä kuntaliitosta kulttuurisena ilmiönä tutkineessa seminaarissa. Oppiaineessa on meneillään Etnologinen tutkimus kuntarakenteen muutoksista ja kuntalaisten näkökulmasta –tutkimushanke.
Koskihaara on tutkinut asukkaiden näkemyksiä Mynämäki-Mietoinen, Salo-Kisko-Suomusjärvi, Pälkäne-Luopioinen sekä Hämeenlinna-Kalvola -liitoksista. Kritiikin rinnalla kerrottiin liitoksen tuomista parannuksista.
– Esimerkiksi syrjäkylän asemassa aiemmin ollut kylä onkin kuntaliitoksen myötä saanut alueelleen kirjastoauton pysähdyspaikan, kun uudessa kuntakontekstissa on järjestetty uudelleen kirjastoauton palvelut kattamaan koko uutta kuntaa. Tai syrjäkylänä ollut alue sijoittuukin uudessa kunnassa selvästi lähemmäs uuden kunnan keskustaa. Aiempi "sijaintihaitta" on muuttunut positiivisempaan suuntaan, Koskihaara sanoo.
Koskihaaran havainnon mukaan liitoksista jää kitkerä sivumaku, jos uusi kunta lakkauttaa perinteiset kokoontumistilat, nostaa yhdistyksiltä perittyjä vuokria, vähentää yhdistysavustuksia tai kunnan omistamien kiinteistöjen ja alueiden hoitoa.
Juuret ratkaisevat
Samaan tutkimushankkeeseen pro graduaan tekevän Lauri Katiskosken havaintojen mukaan tyytyväisyys on suoraan suhteessa siihen, onko henkilö syntynyt seudulla vai sinne muuttanut. Hän tutkii Suomen pienimmän suomenkielisen kunnan, Velkuan, liitosta Naantaliin. Kunnan syntyperäiset asukkaat näkivät liitoksessa paljon uhkia, kuntaan muuttaneet mahdollisuuksia.
Kuva: Bludgeoner86