Tänään julkaistu Logistiikkaselvitys 2025 tarkastelee Suomen logistista toimintaympäristöä ja erityisesti yritysten toimitusketjujen resilienssiä. Yritykset kokevat toimitusketjuihin liittyvät riskit kasvaneiksi verrattuna vuoteen 2022, mutta yritysten resilienssi on hyvä.
Yritysten mukaan erityisesti kysynnän vaikea ennakoitavuus, poliittiset riskit ja sääntelyn muutokset aiheuttavat aiempaa enemmän haittaa toimitusketjujen hallinnalle. Lisäksi logistiikka-alalla korostuu huoli osaavan henkilöstön saatavuudesta.
– Yritysten toimintaympäristö on muuttunut vaikeammin ennakoitavaksi, ja toimitusketjujen häiriöihin varaudutaan aiempaa enemmän. Riskit näkyvät arjessa esimerkiksi kustannusten hallinnan ja toimitusvarmuuden haasteina. Kansainvälisen toimintaympäristön lisääntynyt epävarmuus sekä geopoliittisten jännitteiden vaikutus heijastuu kyselyn tuloksissa poliittisiin riskeihin ja sääntelyn muutoksiin, sanoo Turun yliopiston logistiikan professori Lauri Ojala, yksi raportin kirjoittajista.
Vaikka toimitusketjuihin kohdistuneiden häiriöiden ja niiden vaikutusten on koettu kasvaneen, niiden taso on Ojalan mukaan yhä maltillinen. Valtaosa koetuista riskeistä sijoittuu viisiportaisella asteikolla keskitason alapuolelle. Samalla on huomioitava, että kansainvälinen toimintaympäristö on pysynyt epävakaana sekä aineiston keruun aikana että sen jälkeen.
Alueelliset erot Suomessa kasvamaan päin
Selvityksen aineisto kerättiin kyselyllä, johon vastasi lähes 900 suomalaista teollisuuden, kaupan ja logistiikka-alan yritystä marraskuun 2025 ja tammikuun 2026 välisenä aikana.
Yritysten arviot toimintaedellytyksistään vaihtelevat alueittain. Yritykset ovat tyytyväisimpiä Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla, kun taas heikoimmat arviot annettiin Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Karjalassa.
Liikenneinfrastruktuurin kunto arvioidaan koko maassa paremmaksi kuin vuonna 2022. Arvosana nousi asteikolla 1–5 keskiarvoon 2,66 (vuonna 2022: 2,23). Alueelliset erot näyttävät kuitenkin kasvavan.
– Vaikka liikenneinfrastruktuurin yleisen kunnon koetaan hieman parantuneen, erot alueiden välillä ovat merkittäviä, ja ne ovat kasvussa. Tämä vaikuttaa suoraan yritysten toimintaedellytyksiin ja toimitusketjujen sujuvuuteen eri puolilla Suomea. Huoltovarmuus perustuu olemassa olevaan liikennejärjestelmään ja infrastruktuuriin. Tämän vuoksi perusväyläpidon rahoituksen riittävä taso tulisi turvata, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen johtava varautumisasiantuntija Katriina Viljanen.
Logistiikkakustannukset nousivat suhteessa liikevaihtoon
Selvityksessä käytetty aineisto on kansainvälisesti poikkeuksellisen laaja. Se sisältää maailman pisimmän ja laajimman yhdenmukaisesti kerätyn kansallisen kyselyaineiston yritysten logistiikkakustannuksista.
Logistiikkakustannusten kasvussa on nähtävissä logistiikan merkityksen vahvistuminen yritysten kustannusrakenteessa.
Teollisuuden ja kaupan logistiikkakustannukset olivat vuonna 2025 keskimäärin 14,4 % liikevaihdosta (vuonna 2022: noin 13,5 %). Euromääräisesti kustannukset olivat 48 miljardia euroa (2022: 50,5 mrd. euroa), josta Suomeen kohdistui noin 31,3 miljardia euroa. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna logistiikkakustannukset olivat noin 11,1 % (2022: noin 12,5 %).
Tausta:
Logistiikkaselvitys 2025 on Turun yliopiston toteuttama ja se on rahoitettu Huoltovarmuuskeskuksen Logistiikka 2030 -ohjelmassa. Ohjelma kuuluu Huoltovarmuuskeskuksen strategiseen painopisteeseen ”kuljetukset ja toimitusketjut”. Ohjelmassa tunnistetaan logistiikan toimintaympäristön muutoksia Suomessa ja kansainvälisesti sekä vahvistetaan logistisen infrastruktuurin ja palveluiden toimintakykyä.
Huoltovarmuuskeskus:
Johtava varautumisasiantuntija Katriina Viljanen
p. 029 505 1159
Katriina.Viljanen@nesa.fi