Matti Rihko: Turun yliopisto on taloudellisesti vahva monialainen sivistysyliopisto
Matti Rihko toimi Turun yliopiston hallituksen puheenjohtajana vuoden 2014 alusta vuoden 2017 loppuun. Tätä ennen hän toimi Turun yliopiston hallituksen jäsenenä vuodesta 2009 saakka ja varapuheenjohtajana vuosina 2012‒2013. Rihko arvioi kulunutta hallituskautta nykyisen hallituksen kauden päättyessä vuoden lopussa.
Turun yliopistolla on ensi vuonna käytössään 15 miljoonaa euroa vähemmän kuin Matti Rihkon vetämän hallituksen aloittaessa neljä vuotta sitten. Miten taloustilanteen muutos on vaikuttanut Turun yliopistoon?
‒ Olemme nähneet, miten leikkaukset ovat ajaneet monet yliopistot Suomessa yt-neuvotteluihin ja leikkauskierteisiin. On selvää, että 15 miljoonaa näkyy kielteisesti meilläkin. Olemme kuitenkin selvinneet aika vähällä sen ansiosta, että päätimme mainittujen keinojen sijaan ottaa käyttöön sopeuttamis- ja kehittämisohjelman. Olemme myös olleet valmiit käyttämään sijoitustoiminnan tuottaja ja tekemään myös tappiollista tulosta, Rihko sanoo.
Rihko korostaa, että hallituskauden tärkeimmät päätökset ovat sopeuttamis- ja kehittämisohjelman aloittaminen sekä rehtori Kalervo Väänäselle annettu mandaatti hoitaa ohjelma loppuun saakka jatkamalla rehtorin toimikautta vuoteen 2019 saakka.
‒ Nämä päätökset ovat mahdollistaneet sen, että olemme pysyneet monialaisena sivistysyliopistona. Koska päätimme panostaa toiminnan kehittämiseen, on Turun yliopisto onnistunut kasvattamaan kilpaillun rahoituksen määrää ja tekemään tässäkin taloustilanteessa ylijäämäisiä tuloksia. Toki tehostaminen näkyy, ja sillä koetaan olevan myös kielteisiä seurauksia, mutta hyvin olemme pärjänneet, jos verrataan näkymään, joka meillä oli silloin, kun leikkaukset tulivat tietoon.
Yhtenä tärkeänä, erityisesti hallituskauden loppua leimanneena teemana on ollut Lounais-Suomen positiivinen rakennemuutos.
‒ Turun yliopisto on keskeinen kulmakivi alueen positiivisessa rakennemuutoksessa. Åbo Akademia ja Turun ammattikorkeakoulua unohtamatta korkeakoulut luovat pohjan taloudelliselle aktiviteetille synnyttämällä osaamista eli paitsi ammattitaitoisia yksilöitä myös yhteisöjä, jotka pystyvät innovoimaan hyödykkeitä. Tässä tulemme siihen, että seudun diplomi-insinöörikoulutus on liian ohutta verrattuna seudun tarpeeseen. Innovaatioyhteistyötä tarvitaan myös. Vaikka Turun yliopistolla on täysin keskeinen rooli tässä jo nyt, nykyisellä tarjonnallamme emme kykene vastaamaan positiivisen rakennekehityksen huutoon.
Rihko huomauttaa, että yliopistolla on positiivisen rakennekehityksen tukemisessa myös epäsuora rooli, mikä näyttäytyy hyvin esimerkiksi siinä, että yliopisto päätti lisätä lastentarhanopettajan koulutuksen aloituspaikkoja Raumalla.
Yliopiston hallituksen toimikausi loppuu vuoden vaihteessa. Viimeisessä kokouksessaan 8.12.2017 hallitus hyväksyi budjetin ja toimintasuunnitelman ensi vuodelle. Rihko toteaa nykyisen hallituksen jättävän taloudellisesti vahvan monialaisen sivistysyliopiston uuden hallituksen johdettavaksi.
‒ Tulevaisuus näyttää hyvältä jos tehdään hyviä päätöksiä, huonolta jos tehdään huonoja päätöksiä. Kaikki eväät hyvään tulevaisuuteen on olemassa. Suomalaiset yliopistot on laitettu keskenään kilpailutilanteeseen, mikä näkyy ennen kaikkea niukkojen resurssien jakamisena. Tässäkin kilpailussa on pärjättävä. Itsearvoista tulevaisuutta kovin monella yliopistolla Suomessa ei ole, Rihko toteaa.
Matti Rihko on toiminut Turun yliopiston hallituksessa vuodesta 2009: jäsenenä, varapuheenjohtajana vuosina 2012‒2013 ja puheenjohtajana vuodesta 2014.Teksti: Taru Suhonen
Kuva: Hanna Oksanen