Auringonvalo lehtien takaa

Mitä tutkimus sanoo syntyvyydestä ja kestävästä kehityksestä? Turun yliopistossa tehdään monitieteistä kestävän kehityksen tutkimusta

13.10.2020

Sustainability Is ME -webinaarissa 1.10. keskusteltiin ajankohtaisista kestävän kehityksen tutkimuksista Turun yliopistossa. Tapahtuman tarkoituksena oli tuoda yliopistossa tehtävä monitieteinen kestävän kehityksen tutkimus osaksi yhteiskunnallista keskustelua.

Yksi kestävän kehityksen ajankohtaisimmista ja kiistellyimmistä teemoista on syntyvyyteen liittyvät ilmiöt. Väestötieteen ja taloussosiologian dosentti, NEFER-hankkeen johtaja ja INVEST-lippulaivahankkeen tutkimusryhmän johtaja Marika Jalovaara käsitteli webinaarissa syntyvyyden ja väestönkasvun globaaleja trendejä, syntyvyyttä ja väestön ikääntymistä Suomessa sekä miten nämä liittyvät sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.

Globaalisti syntyvyys on laskenut paljon – myös vähemmän kehittyneissä maissa – ja maailman väestönkasvu on hidastunut puoleen 1960-luvun huippuvuosista. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa lasku kuitenkin alkoi myöhemmin ja on ollut hitaampaa. Siellä väestö kasvaa väestön nuoren ikärakenteen vuoksi niin nopeasti, että kestävä kehitys on vakavasti uhattuna.

-Syntyvyys laskee sielläkin, mutta kun lapsia saavat ikäluokat ovat vielä suuria, väestönkasvu on nopeaa, Jalovaara selittää.

Suomessa syntyvyys pysyi 1970-luvun alun jälkeen pitkään vakaana. Vuosittaiset syntyvyysluvut ovat aaltoilleet, mutta vain siksi, että lastensaanti on siirtynyt myöhemmälle iälle. Lopulliset lapsiluvut ovat pysyneet vakaina. Esimerkiksi 1970-luvun alussa syntyneet naiset saivat keskimäärin yhtä monta lasta kuin 1950-luvulla syntyneet naiset.

- Vuonna 2010 alkoi lasku, joka on ollut pidempi ja syvempi, ja erilainen kuin aiemmat aallot. Syntyvyys on laskenut myös 40. ikävuotta lähestyvillä naisilla. Kyse ei voi olla enää pelkästään lastensaannin lykkääntymisestä myöhemmälle iälle, vaan myös lopulliset lapsiluvut tulevat väistämättä putoamaan, Jalovaara toteaa.

Suomen väestö on jo nyt ikääntynyttä: 65 vuotta täyttäneiden osuus on maailman neljänneksi suurin. Ihmiset elävät pidempään, ja viime sotien jälkeen syntynet suuret ikäluokat näkyvät yhä väestörakenteessa.

- Syntyvyyden nykyinen laskutrendi kiihdyttää väestön ikääntymistä. Jo muutaman vuoden ajan ihmisiä on kuollut enemmän kuin syntynyt. Suomen väestö kasvaa yhä, mutta kasvu johtuu positiivisesta nettosiirtolaisuudesta: Suomeen muuttaa enemmän väkeä kuin Suomesta pois, Jalovaara kertoo.

Yhteiskunnan on siis sopeuduttava muutokseen. Ikään perustuva väestöllinen huoltosuhde heikkenee voimakkaasti. Alue-erot ovat suuria ja niitä kasvattaa valikoiva muuttoliike, jossa nuori ja koulutettu väestö keskittyy suurimpiin kaupunkeihin ja niiden lähelle. Taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä voidaan hakea eläkeiän nostolla ja muutenkin huolehtimalla siitä, että suurempi osa väestöstä kuuluu työvoimaan ja on työllisiä. Ikääntyvän väestön voimavarat kannattaa hyödyntää.

- Ikäsyrjintä kannattaisi lopettaa saman tien. Väestön ikääntyessä voimakkaasti on erittäin epäviisasta lannistaa kokeneita, keski-ikäisiä ihmisiä kohtelemalla heitä parhaat vuotensa ohittaneina työntekijöinä, vaikka he voisivat olla palkkatyössäkin tuottavia vielä useamman vuosikymmenen, ja sen jälkeen muilla tavoin, Jalovaara toteaa.

Tilanteessa on paljon myönteisiäkin puolia. Lapsikuolleisuus on lähellä nollaa, elämme pidempään, terveempinä ja toimintakykyisempinä. Nuoria ihmisiä on vähemmän, mutta he ovat yhä terveempiä ja koulutetumpia. Koulutus on yhteydessä hyvinvoinnin kaikkiin osa-alueisiin ja tuottavuuteen. Lisäksi positiivinen nettosiirtolaisuus kompensoi negatiivista luonnollista väestönkasvua ja hyvin kotoutuvat ja työllistyvät maahanmuuttajat voivat olla iso osa ratkaisua.

Marika Jalovaara

Väestötutkija Marika Jalovaara

Tavoitteena yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Syntyvyys-näkökulman lisäksi esillä olivat tutkimukset ihmisen aiheuttaman hiilisyklin sulkemisesta, kulttuurimme muuttaminen kestävämmäksi, mahdollisuuksista kehittää Itämeren merilevistä raaka-aineita ja ravintoa kestävällä vesiviljelyllä, luonnon köyhtymisestä (toivoa ei kuitenkaan ole menetetty!) sekä siirtyminen ihmisten ja muiden eläinten kestämättömästä historiasta kohti kestävää tulevaisuutta.

Webinaari oli yksi osa Sustainability Is ME -teeman tapahtumista, jota koordinoivat Turun yliopiston Tulevaisuuden teknologioiden laitoksen yliopisto-opettaja Carolina Islas Sedano ja Turun kauppakorkeakoulun disruptiolaboratorion (Laboratory of Business Disruption Research) johtaja Thomas Westerholm. Yliopistosessiota olivat järjestämässä Turun yliopiston kestävän kehityksen projektipäällikkö Marjaana Suorsa, Kestävän kehityksen koulutusohjelman (KEKO) vastuuopettaja ja koordinaattori Sari Puustinen ja CCR (Centre for Collaborative Research)-keskuksen tutkimusavustaja Annika Liikamaa.

- Halusimme tuoda esille Turun yliopiston monitieteisyyttä, ja siksi kutsuimme mukaan puhujia eri tiedekunnista. On myös tärkeää nostaa esille nuorempien tutkijoiden osaamista, ja siksi puhujina olivat edustettuina eri uravaiheessa olevat tutkijat. Kestävän kehityksen tutkimusta kannattaa tuoda laaja-alaisesti esille, jotta sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus kasvaisi, Suorsa kertoo.

Tapahtuman tausta liittyy yliopiston uuteen strategiaan, joka tulee vuoden vaihteessa voimaan.

- Uudessa strategiassa kestävä kehitys on ihan kärkiajatuksena. Tähän on eri yliopiston tiedekunnissa ja hallinnossakin havahduttu, että meidän täytyy ryhtyä todella käytännön toimiin, jotta kestävyyttä saataisiin enemmän meidän toimintaan mukaan. Lisäksi kestävään kehitykseen liittyvää tutkimusta ja opetusta, jota Turun yliopistossa on jo tehty kauan, tulisi saada näkyväksi, Puustinen toteaa.

Kestävä kehitys kaipaa avointa dialogia eri osapuolten kesken

Kestävän kehityksen tutkimuksella ja koulutuksella on pitkät perinteet Turun yliopistossa. Webinaarin yhtenä tarkoituksena olikin tuoda näkyville sitä pitkän linjan tutkimusta, mitä eri puolilla Turun yliopistoa tehdään.

- Meillä tehdään kestävään kehitykseen liittyvää tutkimusta eri tiedekunnissa ja eri alueilla, mutta se ei ole yleisesti tiedossa. Tammikuussa aloimme keskustelemaan, mitä voisimme tehdä, jotta tutkimus saataisiin näkyväksi laajemmalle yleisölle, Islas Sedano toteaa.

Alun perin tapahtuma suunniteltiin järjestettäväksi Turun kaupunginkirjastossa. Tavoitteena oli siis tehdä kaupunkilaisille suunnattu tapahtuma, jossa olisi mukana monien eri ryhmien edustajia. Myös yritysmaailma on osoittanut kiinnostusta tehdä toiminnastaan kestävämpää.

- Halusimme luoda kestävän kehityksen tutkimukseen liittyvän tapahtuman, jossa näkyisi monitieteisyys ja avoin dialogi eri tiedekuntien välillä. Carolinan kanssa teemme paljon yhteistyötä myös yritysten kanssa, joiden kautta olemme huomanneet, että yrityksillä on kasvavaa tarvetta ja mielenkiintoa tietää, mitä voisi yrityksenä tehdä paremmin ollakseen kestävämpi, Westerholm virkkoo.

Tapahtuman taustalla on myös painotus siihen, että vastaavan monitieteisen tapahtuman voi järjestää myös matalalla kynnyksellä.

- Halusimme näyttää, että jotain voi helposti tehdä jo nyt paremman maailman rakentamiseksi. Sen ei tarvitse olla mitään isoa. Kaikilla on rooli kestävässä kehityksessä, mikä oli tapahtuman avainsanoma. Yritämme tehdä tästä myös jatkuvaa, ettei se jäisi yhden kerran tapahtumaksi. Toivomme tämän lisäävän enemmän tiedekuntien rajojen ylittävää dialogia myös tulevaisuudessa, Westerholm toteaa.

Sustainability Is ME –tapahtuman taustalla yhteistyötä on tehty myös eri järjestöjen kanssa. Yliopistosession lisäksi 1.10. järjestettiin Women in Technology –järjestön kanssa yhteinen tapahtuma, jossa tekniikan alan professorit pitivät puheenvuoron teknologian roolista kestävässä kehityksessä. Tämän lisäksi Turun yliopisto on ollut mukana järjestämässä keskustelutilaisuutta Turun normaalikoulussa 1.-2.10., jossa oppilaat keskustelivat Ekosäätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Mikko Pyhälän ja hallituksen puheenjohtaja Sauli Rouhisen kanssa.

Sustainability Is ME -webinaarisarjan ensimmäisen yliopistosession puheenvuorojen tallenteet pääset katsomaan täältä: https://sustainabilityisme.utu.fi/?page_id=129

Webinaarisarjan seuraava osio järjestetään 22.10. jolloin keskiössä ovat yritysmaailma, julkiset organisaatiot ja järjestöt. Tapahtumaan pääsee ilmoittautumaan täältä: https://sustainabilityisme.utu.fi/?page_id=342

Teksti: Elina Laiho

Kuvat: Jan Piatkowski, Erja Hyytiäinen

Luotu 13.10.2020 | Muokattu 13.10.2020