Kaikki ihmiset eivät tunnetusti ole miehiä, mutta lääketieteellistä ja lääketutkimusta on tehty pitkälti heillä. Tulosten on oletettu pätevän myös naisiin, vaikka näin ei välttämättä ole. InFLAMES-lippulaivan Corporate Corner-seminaarissa pohdittiin biologisen sukupuolen merkitystä terveydessä ja sairaudessa teemalla Sex and Immunity.
Naisten terveys on jäänyt jalkoihin tutkimus- ja innovaatiopanostuksissa, sillä vain yksi prosentti rahoituksesta kohdistuu naisten sairauksiin ellei syöpiä oteta lukuun, totesi Business Turun toimitusjohtaja Minna Arve InFLAMESin seminaarissa.
– Ongelma ei koske vain niin sanottuja naistentauteja, vaan heijastuu sellaisiin sairauksiin kuin esimerkiksi Alzheimerin tauti, jossa kolmesta potilaasta kaksi on naisia. Noin yksi kymmenestä naisesta on joutunut harkitsemaan tai keskeyttämään työuransa vaihdevuosioireiden vuoksi, Arve kertoo.
Hoitoon pääsyssä naiset jäävät Arven mukaan takamatkalla, sillä useissa sairauksissa naisten diagnoosi ja hoito käynnistyvät keskimäärin vuosia myöhemmin kuin miesten. Tällä on merkittäviä vaikutuksia myös kansantalouteen työkyvyn, tuottavuuden ja terveydenhuollon kustannusten kautta.
Naisterveydelle on kysyntää
– Jos Suomessa ryhdyttäisiin investoimaan naisten terveyteen, tuottaisimme parempaa hoitoa, estäisimme ennenaikaisia kuolemia ja paremman ennaltaehkäisyn ansiosta terveydenhuollossa syntyisi säästöjä, Arve luetteli.
Naisten terveys on noussut huolenaiheeksi ympäri maailmaa ja on ilmeistä, että maa, joka pystyisi tarjoamaan ratkaisuja ongelmaa, voisi hyötyä edelläkävijyydestään esimerkiksi uusina työpaikkoina ja tulovirtoina hoitomenetelmistä, kuten lääkekeksinnöistä.
Turku onkin Arven mukaan nyt määrätietoisesti pyrkimässä naisten terveyden keskukseksi maailmassa. Siksi kaupunki on mukana kansainvälisesti verkottuneessa Women’s Health Hub -kokonaisuudessa. Verkostoa koordinoi Business Turku, ja mukana siinä ovat sekä Turun yliopisto että useat merkittävät lääke- ja terveysteknologiayritykset.
Oletettavasti pätee myös naisiin
InFLAMES ryhmänjohtaja, dosentti Pia Rantakari sanoi Corporate Cornerissa, että lääketieteessä on vain oletettu, että miehillä tai miespuolisilla eläinmalleilla tehtyjen tutkimusten tulokset pätevät myös naisiin. Todellisuudessa sukupuolihormonit tekevät naisista ja miehistä erilaisia, joten yleistys ei voi pitää paikkaansa. Erilaisuus ulottuu myös immuunijärjestelmään, jonka häiriöt ovat lähes jokaisen sairauden taustalla.
Rantakari onnitteli miehiä, joiden testosteronihormonin taso pysyy melko vakaana läpi aikuiselämän. Toista on naishormoni estrogeenin kanssa.
– Naisen hormonit muuttuvat koko ajan. Niihin vaikuttavat esipuberteetti, puberteetti, kuukautiskierto, raskaudet, imetys, perimenopaussi ja menopaussi. Siksi naisia ei oteta mukaan tutkimuksiin, koska he eivät koskaan ole samoja, Rantakari totesi.
Sama solu, eri käytös
Meillä kaikilla on immuuni- eli puolustussoluja kaikissa kudoksissa, ja riippumatta sukupuolesta, ne ovat samanlaisia. Tämä on kuitenkin vain osatotuus, sillä sukupuolihormonit vaikuttavat siihen, kuinka puolustussolut toimivat.
Rantakari on ryhmineen tutkinut erityisesti makrofageja. Ne ovat valkosoluja, jotka tunnetaan myös syöjäsoluina. Nimitys johtuu siitä, että ne siivoavat syömällä kudoksista tunkeilijoita, jotka eivät sinne kuulu.
Makrofageilla on siivoamisen lisäksi monia muitakin tehtäviä, kuten se, että ne käynnistävät tulehdusreaktion erittämällä viestiaineita ja hälyttävät muita puolustussoluja toimimaan. Makrofageilla on keskeinen rooli monissa sairauksissa, mutta aina ole varmaa, ovatko ne kudoksissa tekemässä hyvää vai pahaa. Esimerkiksi naisten munasarjojen monirakkulataudista ei tiedetä, pahentavatko makrofagit taudin oireita vai ovatko ne vain viattomia sivustakatsojia.
– Sukupuolihormonit muuttavat geenien ilmentymistä ja syöjäsolujen käyttäytymistä. Voisiko siis olla niin että joissakin sairaukissa naisilla makrofagit pitäisi häätää, mutta jättää ne miehillä rauhaan? Meidän olisi erittäin tärkeää tuntea erot sukupusolten välillä, Pia Rantakari korosti.
Autoimmuunisairaudet ovat naisilla miehiä yleisempiä
Naiset sairastuvat miehiä useammin autoimmuunisairauksiin, joissa elimistö hyökkää omia terveitä kudoksiaan vastaan. Muun muassa Sjögrenin syndroomassa, SLE-taudissa, reumassa ja MS-taudissa naisten sairastavuus on suurempaa kuin miesten.
Neuroimmunologian professori, InFLAMES ryhmänjohtajan Laura Airaksen mukaan tämä johtuu sekä geeneistä että sukupuolihormoneista.
– Naisilla on kaksi X-kromosomia ja monet immuunijärjestelmään säätelevät geenit sijaitsevat juuri X-kromosomissa. Jos näiden geenien säätely ei ole kunnossa, immuunijärjestelmä voi olla ylireagoiva. XY-kromosomien ansiosta miehillä riski on pienempi.
Naishormoni estrogeenilla on taas kaksijakoinen vaikutus immuunijärjestelmään. Normaalit naisten estrogeenipitoisuudet ärhäköittävät immuunijärjestelmän toimintaa, mikä saattaa altistaa naisia autoimmuunisairauksille.
– Raskauden aikaiset korkeat estrogeenitasot toisaalta vaimentavat immuunijärjestelmää. Tämä on tärkeää, jotta naisen elimistö ei hylkisi sikiötä, joka on antigeeneiltään puoliksi vieras äidin immuunijärjestelmälle. Tämän vaimentumisen ansiosta useat autoimmuunisairaudet rauhoittuvat raskauden aikana, Airas kertoi.
InFLAMES Corporate Corner järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja sen tarkoitus on tuoda yhteen biotieteiden tutkijat ja alan yritysten edustajat keskustelemaan, verkostoitumaan ja oppimaan toisiltaan. Sex and Immunity-seminaari oli InFLAMES Corporate Corner tapahtumasarjan kymmenes. Tapahtumassa yrityksiä edustivat johtaja (Head Device Processes for Medical Device and Combination Products) Manja Ahola Bayer Oy:stä, johtaja Leena Kokko Uniogenistä ja toimitusjohtaja Jari Forsström Abomicsista. Tutkijoiden puheenvuorot kuultiin Airaksen ja Rantakarin ohessa InFLAMESin kliiniseltä tutkijalta Pauliina Hartialalta, professori Antti Sarasteelta ja apualaisprofessori Suvi Roviolta. Naisista lääketieteen historiassa kertoi anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Ulla Ahlmén-Laiho. Tilaisuuden avasi Turun yliopiston vararehtori Maija Peltola.