Oikeustieteen apulaisprofessori Daniela Alaattinoğlu kertoi MARCEN-tutkimushankkeen näkökulmia saamelaisyhteisöä käsittelevän Árru-elokuvan teemoihin.
Saamelaisten oikeuksia pohdittiin Rakkautta&Anarkiaa-elokuvafestivaaleilla Helsingissä järjestetyssä Árru-elokuvan näytöksessä ja keskustelutilaisuudessa tiistaina 22. syyskuuta.
Árru tarkastelee Saamenmaalla lisääntyvää maa-alueiden hyödyntämistä ja maankäytön aiheuttamaa painetta henkilökohtaisen, sukupolvia ylittävän tarinan kautta.
Elokuvanäytöksen jälkeisessä keskustelussa syvennyttiin elokuvan teemoihin ja erityisesti alkuperäiskansojen oikeuksien viimeaikaiseen kehitykseen ja ajankohtaisiin haasteisiin. Millainen rooli tieteellä ja taiteella voi olla sovintoprosesseissa? Voidaanko instituutioita ja valtasuhteita muuttaa?
Toimittaja Tuukka Tuomasjukan juontamassa keskustelussa olivat mukana oikeustieteen apulaisprofessori Daniela Alaattinoğlu ja saamelainen näytelmäkirjailija, käsikirjoittaja ja dramaturgi Aarni Pieski. Elokuvan ohjaaja Elle Sofe Sara ei ennakkotiedoista poiketen päässyt osallistumaan keskusteluun.
Alaattinoğlun johtama ja ERC:n rahoittama tutkimushanke MARCEN (From the Margin to the Centre: Rights Development, Transitional Justice and Indigeneity in the Nordics) keskittyy saamelaisten totuus- ja sovintokomissioihin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
MARCEN tutkii, miten oikeuksien kehitys, valtion politiikat, siirtymävaiheen oikeus ja saamelaisten oikeudellinen mobilisaatio vaikuttavat saamelaisten asemaan asuttajavaltioiden oikeudellisissa järjestelmissä.
Hanke tarkastelee näitä teemoja oikeudellisen hallinnan, historiallisten politiikkamuutosten, totuus- ja sovintoprosessien sekä oikeudellisen mobilisaation näkökulmista.
Rankkoja teemoja ja hiljaisuutta
On hyvin erityinen kokemus elää trauma kanssa ja kuulua saamelaisyhteisöön, Pieski sanoi. Hän on taiteessaan tutkinut saamelaisten historiaa ja identiteettiä sekä queer-näkökulmia.
– Kolonialismin perintönä suhde joikuun ja perinteiseen henkisyyteen on monilla saamelaisilla edelleen katkennut. Tällaiset kehollisuuden muodot olisivat tärkeitä trauman käsittelemisessä, Pieski sanoi.
Elokuvassa oli dokumentinomainen tunnelma. Jännite hiljaisuuden ja puhumisen välillä sekä sukupolvien väliset jännitteet olivat vahvasti läsnä. Nuorempi sukupolvi oli valmis puhumaan ääneen vääryyksistä, josta vanhemmat halusivat vaieta.
Pieski kertoi tunnistavansa elokuvassa esiin tuodun ajatuksen: Mitä norjalaiset ajattelevat?
– Tiedän hyväksikäyttötapauksia saamelaisyhteisön sisällä, mutta niistä epäröidään puhua, koska pelätään koko saamalaisyhteisön leimaamista. Todellisuudessa väkivaltaa ja hyväksikäyttöä esiintyy kaikissa yhteisöissä.
Elokuvassa tabua rikkoo sekin, että seksuaaliväkivallan uhrina on mies.
Árru rinnastaa oikeuden maahan ja kehollisen koskemattomuuden, Alaattinoğlu analysoi. Hän on tutkinut kehollisen koskemattomuuden teemaa monografiassaan Grievance Formation, Rights and Remedies. Involuntary Sterilisation and Castration in the Nordics, 1930s–2020s (Cambridge university Press 2023).
Maaoikeuksiin viitaten Alaattinoğlu nosti esimerkkinä Saamenmaalle suunnitellut energia- ja kaivosprojektit.
– Saamelaisilla on paine puhua näistä kysymyksistä yhdellä suulla ilman erimielisyyksiä. Se olisi vaikeaa mille tahansa yhteisölle, hän sanoo.
Suomessa Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio julkaisi loppuraporttinsa joulukuussa 2025. Asia nousi isosti uutisiin, mutta julkaisun jälkeen media ja eduskunta hiljenivät, juontaja Tuomasjukka totesi.
– Minulle tärkein osa totuus- ja sovintoprosessia ovat olleet korjaavat kokemukset yhteisön sisällä, Pieski sanoi.
Myös Norjan totuus- ja sovintokomission raportin julkaisua seurasi radiohiljaisuus, keskustelijat totesivat. Ruotsin raporttia odotetaan vielä julkaistavaksi.
Suomen raportissa nostettiin esiin muun muassa asuntolakouluissa tapahtunut henkinen, fyysinen ja seksuaaliväkivalta. Valtion edustajan taholta väkivaltaa kokeneen voi ymmärrettävästi olla vaikeaa kertoa asiasta viranomaisille, Alaattinoğlu totesi.
– Saamelaisyhteisöllä on varsin hyviä syitä olla luottamatta instituutioihin, mikä valtion olisi syytä huomioida.
Viime vuosina Pohjoismaissa on nähty merkittäviä saamelaisia koskevia oikeusjuttuja, joita MARCEN-hankkeessa tutkitaan.
– Saamelaiset ovat ottaneet aktiivisen roolin oikeudellisessa mobilisaatiossa ja käyttäneet oikeudellisia keinoja vaatimustensa edistämiseen, mikä on jo vaikuttanut oikeudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen, Alaattinoğlu sanoi.
Esimerkiksi Norjan Fosen-tapaus ja Ruotsin Girjas-tapaus johtivat merkittäviin oikeudellisiin ratkaisuihin, mutta ne eivät ratkaisseet taustalla olevia yhteiskunnallisia konflikteja tai automaattisesti johtaneet laajempiin rakenteellisiin muutoksiin, kuten lainsäädännön muutoksiin.
