Perusopetuksen digitalisaation tilannekatsaus julkaistu – digitutor jo valtaosassa peruskouluista
Digiajan peruskoulu -hanke on julkaissut väliraportin digitalisaation etenemisestä perusopetuksessa. Hankkeessa vuosina 2017 ja 2018 kerättävän tiedon perusteella seurataan hallitusohjelman opetuksen digitalisaatiota koskevien tavoitteiden toteutumista sekä selvitetään laajemmin perusopetuksen opettajien ja oppilaiden digitaalisen osaamisen tilaa.
Raportin mukaan perusopetuksen digitalisaatio etenee alueellisesti varsin tasaisesti. Sen sijaan eroja löytyy digitalisaation toteutumisessa kunnissa koulujen välillä sekä kouluissa luokkien välillä, ja digiosaamisessa yksilöiden välillä.
Digitutor-toimintamalli on levinnyt jo valtaosaan perusopetuksen kouluista. Rehtoreista 76 prosenttia vastasi, että heidän koulussaan toimii tutoropettaja, joka edistää koulussa opetuksen ja oppimisympäristöjen digitalisaatiota sekä tukee ja auttaa muita opettajia uusien opetussuunnitelmien käyttöönotossa. Opettajista yli 70 prosenttia vastasi jakaneensa tieto- ja viestintäteknologian käyttöön liittyviä vinkkejä ja tukea.
Opettajien arviot digitaalisista taidoistaan ovat parantuneet vuonna 2016 tehdyn selvityksen tuloksiin verrattuna. Suurimmalla osalla opettajista (55 %) on edelleen arvionsa mukaan perustason tieto- ja viestintätekniikkataidot, ja edistyneemmät tieto- ja viestintätekniikkataidot omaavien opettajien joukko on pysynyt samana (31 %). Heikoiksi tieto- ja viestintätekniikkataitonsa kokee nyt 14 prosenttia opettajista, kun hallituskauden alussa taitotasonsa heikoksi arvioi noin viidennes vastaajista.
Digitalisaation johtamisessa kehitettävää
Oppilaiden tieto- ja viestintätekniikkaosaaminen on kohtuullisen hyvää koulutyössä ja vapaa-ajalla yleisesti käytettävien sovellusten ja palvelujen osalta. Puutteita esiintyy tietokoneiden peruskäyttötaidoissa ja teknistä osaamista vaativissa tehtävissä. Ohjelmoinnissa sekä opettajien että oppilaiden osaaminen on edelleen heikkoa.
Painetut opetusmateriaalit ovat perusopetuksessa edelleen digitaalisia opetusmateriaaleja yleisempiä. Päivittäin luokissa käytetään perinteisiä oppikirjoja ja vihkoja, viikoittain harjoituskirjoja ja monisteita. Digitaalisista välineistä internetiä käytetään tiedonhakuun viikoittain, kun taas digitaalisia oppimisympäristöjä käytetään toisinaan.
Hankkeessa työskentelevä Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSEn projektitutkija Suvi-Sadetta Kaarakainen kertoo opettajien olevan pääsääntöisesti tyytyväisiä käytössä olevaan laitteistoon.
– Digitalisaation strategisen johtamisen käytännöissä kouluilla on sen sijaan edelleen kehittämistä. Yli puolet selvitykseen vastanneista rehtoreista koki digitalisaatioon liittyvän strategisen työn olevan alussa tai vireillä. Noin kolmannes oppilaitoksista kokee kehittyneensä digistrategiatyössä, Kaarakainen toteaa.
Hanketta johtaa Tampereen yliopiston TRIM-keskuksen tutkimusjohtaja Jarmo Viteli. Turun yliopistosta hankkeessa mukana ovat RUSE sekä hankkeessa hyödynnettävän tutkimusvälineen, ICT-taitotestin ylläpidosta vastaava Tutkimuksen IT -yksikkö. Turun yliopiston osuutta johtaa professori Osmo Kivinen, Suvi-Sadetta Kaarakainen toimii hankkeessa tutkijana ja tutkimuksen IT -yksikön vetäjä Meri-Tuulia Kaarakainen on vastannut ICT-taitotestin kehitystyöstä ja osallistuu myös hankkeen tutkimukseen.
Digiajan peruskoulu -hankkeen seuraava tiedonkeruu järjestetään tammikuussa 2018 ja hankkeen loppuraportti valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä.
Lisätietoa
Hankkeen tiedot valtioneuvoston sivuilla
Digiajan peruskoulu 2017 – Tilannearvio ja toimenpidesuositukset.pdf
HK