Professori ja taiteilija Mieke Bal esitti näkökulmia taiteen tarinoihin
Professori Mieke Bal vieraili luennoimassa ”The Ethics of Storytelling: War, Traum, Vulnerability” -symposiumissa Turun yliopistossa maanantaina. Symposiumissa keskityttiin tarinankerronnan eettisiin ulottuvuuksiin ja tarkasteltiin, miten erilaiset tarinankerrontatavat mahdollistavat erilaisia lähestymistapoja historiallisiin traumaattisiin kokemuksiin.
Symposiumin avausluennolla kuultiin kulttuuriteoreetikko ja kriitikko, videotaiteilija Mieke Balin näkemyksiä taiteen liikkeestä.
Maanantaina symposiumin avausluennon piti Mieke Bal Amsterdamin yliopistosta. Hän painotti asioiden välisyyksiä ja liikkuvuutta. Taide on hänen mukaansa aina kiinni ajassa ja paikassa, mutta sillä ei ole tiettyä tarinaa kerrottavanaan, vaan se saa merkityksiään ja siitä tulee vaikuttavaa vasta vuorovaikutuksessa.
– Taidetta ei ole rakennettu tietyksi tarinaksi, vaan se on muuttuvaa, se liikkuu. Juuri taiteen liikkuvuus vaikuttaa maailmaan ja siten ihmisiin, kuvaili Bal ajatuksiaan taiteesta.
Luennon keskeisenä ajatuksena oli, että eettinen tarinankerronta perustuu neutraaliin viestinvälittämiseen. Kerrottaessa traumaattisista tapahtumista on oltava vastuullinen, huolehdittava kertomuksesta ja sen kertomasta tarinasta – tai saamista merkityksistä. Kun taide on kertojana, on eettisyys hankala aspekti, sillä taideteos saa jatkuvasti uusia tulkintoja.
– Eettisyys on tasapainoilua: vaatimattomuutta ja sitoutumista kertomukseensa, Bal summasi.
Akateemisen tutkimustyönsä ja julkaisujen lisäksi Bal on aktiivinen taiteilija. Hän on tehnyt useita elokuvia, dokumentteja ja fiktiota, videotaidetta sekä osallistunut kansainvälisiin taideprojekteihin.
Symposiumin järjesti Emil Aaltosen Säätiön tutkimusprojekti ”Historian kokemus ja kertomisen etiikka nykytaiteessa” yhteistyössä yliopiston ja Monikulttuurisuuden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tutkimuksen verkoston kanssa.
Viliina Tolvanen