Professori Marjo Kaartisen juhlaseminaari: Tutkimus elämäntapana
Marjo Kaartisen syntymäpäiväseminaarissa 28.8. ystävät ja kollegat muistivat ahkeraa kulttuurihistorioitsijaa ja esitelmöivät hänen sydäntään lähellä olevista aiheista.
Professori Marjo Kaartinen syntymäpäiväseminaarissaan 28.8.
Kirjeet ja niiden kirjoittaminen olivat valikoituneet aiheiksi Raija Vainion ja Sanna-Kaisa Tanskasen puheenvuoroihin. Valinta oli luonnollinen, koska Marjo Kaartinen on kiinnostunut kirjeiden tutkimisesta.
Erasmuksen oppien mukaan kirjeen osat ovat alkutervehdys, johdanto, kertomus, pyyntö tai vaatimus ja lopputervehdys. Erasmus kritisoi niitä, jotka varauksettomasti käyttävät Ciceroa mallina kirjeiden kirjoittamisessa.
– Lyhyt alkutervehdys on tärkeä ja liikoja epiteettejä on syytä välttää, kertoi Raija Vainio.
Keskiajalla käytettiin huvittaviakin aloituksia kuten ”Uskonnon aina palavalle lampulle!” tai ”Kerettiläisten moukarille!”
– Jos haluaa palveluksen tai lainaa, on kirjeen alussa hyvä mainita henkilö, josta vastaanottaja pitää. Näin lukijan saa hyvälle tuulelle ja pyyntö voi onnistua, Vainio sanoi.
Sanna-Kaisa Tanskanen puhui kahdesta naisille suunnatusta englantilaisesta kirjeidenkirjoitusoppaasta. Aiemmat oppaat perustuivat latinan ja klassillisen retoriikan oppeihin ja ne oli suunnattu pääasiassa miehille. 1600-luvulla annettiin myös naissukupuolelle kirjeen kirjoitusohjeita.
– Naisten oli sopivaa kirjoittaa perheestä ja läheisistä ystävyyssuhteista. Uutta aiempiin oppaisiin oli tietysti se fakta, että nainen voi ylipäätään kirjoittaa kirjeen, Tanskanen kertoi.
Ahkera opettaja ja monipuolinen tutkija
Emeritusrehtori ja kulttuurihistorian professori Keijo Virtanen muisteli yhteistä taivalta pitkäaikaisen työtoverinsa kanssa. Kaartinen on toiminut kulttuurihistorian oppiaineessa useissa tehtävissä ja opettanut kaikkea mahdollista perusopinnoista jatko-opintoihin.
– Tutkimus on hänen tapansa elää, ja häntä voidaan pitää postmodernistisena ja konstruktivistisena kulttuurihistorioitsijana, Virtanen painotti.
2000-luvun vaihteessa Kaartisen oma ajattelu kulttuurihistorian tutkimuksessa oli merkittävää. Hän on ollut edistämässä uuden ajan alun Euroopan historian tutkimusta ja naisten kulttuurihistorian tutkimusta. Vuonna 2006 hänet valittiin vuoden tieteentekijäksi.
Kansainväliset asiat ovat olleet aina lähellä Kaartista ja hän onkin työskennellyt useilla kansainvälisillä foorumeilla ja ollut opettamassa Kaliforniassa ja Lontoossa.
– Jokaisen menestyjän on löydettävä itse oma tiensä, totesi Virtanen.
Pia-Sofia Yrjölä