Suomalaisen tulevaisuudentutkimuksen isä oli globaali suunnannäyttäjä

Pentti Malaskan ajattelun ja tutkimuksen syvällistä vaikutusta sekä tulevaisuudentutkimukseen tieteenalana että sen käytännön sovelluksiin tarkasteltiin Turun kauppakorkeakoululla 5.11.2012 järjestetyssä seminaarissa. ​

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja Juha Kaskinen  painotti puheenvuorossaan Pentti Malaskan merkitystä suomalaisen ennakoivan tulevaisuudentutkimuksen nykyiselle globaalille asemalle. Malaska esimerkiksi oli ensimmäinen suomalainen, joka valittiin Rooman klubin jäseneksi vuonna 1972.

‒ Meitä ja sitä, mitä alalla tapahtuu Suomessa, seurataan. Malaska korosti yhteistyötä kansainvälisten partnereiden jo varhain, ja sitä olemme erityisesti 2000-luvulla jatkaneet.
Modernin tohtoriohjelman perustaja

1970-luvulla Turun kauppakorkeakoulussa professori Malaskan ympärille muodostuneen opinnäytekerhon jäsen, Turun yliopiston vararehtori Tapio Reponen puhui Malaskan moderneista otteista kerhon oppi-isänä.

‒ Malaskan yhteydet empiriaan olivat vahvat, kauppakorkeakoulussa nähtiin tuolloin esimerkiksi ensimmäiset ulkoisen rahoituksen hankkeet. Malaska kannusti meitä myös kansainvälisyyteen, jota muuten ei vielä tuolloin pidetty meriittinä. Tälle vahvalle ja tavoitteelliselle tohtorikoulutukselle rakentui myös Turun kauppakorkeakoulun myöhempi virallinen tohtoriohjelma, sanoi itse vuonna 1977 Malaskan opinnäytekerhon vaikutuspiirissä kauppatieteiden tohtoriksi väitellyt Reponen, joka toimi Turun kauppakorkeakoulun rehtorina vuosina 1996‒2009.
Kokonaisuuksien ja yhteiskuntien ymmärtäjä

Malaskan kiinnostuksenkohteet ovat vaikuttaneet pitkälti myös nykyisentulevaisuudentutkimuksen teemoihin. Opinnäytekerhon jäsen, professori emeritus Ilkka Virtanen (Vaasan yliopisto) sanoi esimerkiksi ympäristöaspektin olleen läsnä jo 1960- ja 1970-luvuilla.

‒ Malaska nosti tuolloin esille muun muassa biosysteemin ja teknosysteemin ongelmallisen suhteen.

Tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius (Turun yliopisto) korosti Malaskan poikkeuksellista kykyä ymmärtää kokonaisuuksia. Hän nosti esille myös Malaskan rohkeuden tuoda esiin näkemyksiä, jotka poikkesivat yleisesti hyväksytyistä totuuksista.

Wilenius painotti Pentti Malaskan tutkimustyön arvoa järkevän yhteiskunnallisen päätöksenteon ja ennakoinnin perustana.

‒ Pentti Malaska ymmärsi yhteiskuntia. Hänen mukaansa ne muodostuvat kolmesta sektorista, joilla on omat prinsiippinsä. Esimerkiksi nykytilanteessa on ajauduttu liian kauas Malaskan määrittelemästä taloudellisen sektorin solidaarisuuden periaatteesta, eikä universaalia totuutta löydy, mistä ongelmat johtuvat. Ymmärtääkseni ei jäänyt pitkää matka siihen, että Malaska olisi kehittänyt mallin, jonka avulla olisi voitu muodostaa kokonaisvaltainen hahmotus siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. 

Seminaarissa Pentti Malaskaa ja hänen tutkimustyötään puheenvuoroissaan muistelivat lisäksi Paavo Okko, Ilpo Siro, Ari Elo, Eero Kasanen, Matti Vapaavuori, Tarja Meristö ja Pekka Pihlanto. Tilaisuuden päätössanat lausui John Vikström.

TS