lääketieteellinen tutkimus (10)

Suomen Lääketieteen Säätiö jakoi vuoden 2019 apurahat – turkulaistutkijoille yhteensä 19 apurahaa

15.11.2019

Eniten apurahoja myönnettiin sydän- ja verisuonisairauksien sekä neurologisten sairauksien tutkimukseen. Turkulaisille tutkijoille myönnettiin useita apurahoja, joista merkittävimmän vastaanotti Jaakko Piitulainen.

Sydän- ja verisuonisairaudet ja neurologiset sairaudet ovat suurimmat tautiryhmät, joiden tutkimiseen Suomen Lääketieteen Säätiö myönsi apurahoja vuonna 2019. Näille aloille myönnettiin yhteensä noin 27 prosenttia apurahoista. Seuraavaksi eniten apurahoja jaettiin syöpäsairauksien (13 %), naistentautien ja synnytysten (11 %) sekä muiden sisätautien (11 %) tutkimukseen.

Hakemuksia vastaanotettiin yhteensä 717 kappaletta. Apurahoja jaettiin kaikkiaan 2 028 000 euron edestä 168 tutkijalle. Lääketieteen Säätiö pyrkii tukemaan erityisesti uransa alkuvaiheessa olevia tutkijoita.

Turkuun useita apurahoja

Turkulaisille tutkijoille myönnettiin yhteensä 19 apurahaa. Niistä merkittävin on 27 000 euron suuruinen 12 kuukauden tutkimusapuraha, joka myönnettiin Jaakko Piitulaiselle. Piitulainen tekee nielurisaleikkausmenetelmien vertailututkimusta.

Turkulaiselle Felix Helle myönnettiin 18 000 euron suuruinen kahdeksan kuukauden tutkimusapuraha. He tutkii ebola- ja marburg-filovirusten molekyylitason mekanismeja luontaisten immuunivasteiden estossa.

Tutkimus yhä enemmän säätiörahoituksen varassa

Lääketieteelliseen tutkimukseen suunnattu valtion tutkimusrahoitus on pienentynyt 50 prosenttia vuosina 2010–2017. Samaan aikaan myös kotimaisten yritysten lääketieteelliseen tutkimukseen myöntämä rahoitus on vähentynyt merkittävästi. 

Lääketieteellinen tutkimus onkin yhä enemmän säätiörahoituksen varassa. Ratkaisu ei kuitenkaan ole kestävä, sillä säätiörahoitus ei enää pitkään riitä paikkaamaan vajetta. Valtion tutkimusrahoituksen voimakas supistuminen on pienentänyt erityisesti kliinisen tutkimuksen rahoitusta.

– Kliinisen tutkimuksen vähentyessä vaarana on, että uusimpien tutkimustulosten ja hoitomuotojen käyttöönotto hidastuu. Se heikentää suomalaisen terveydenhoidon kehitystä, toteaa Suomen Lääketieteen Säätiön puheenjohtaja Anne Remes

Luotu 15.11.2019 | Muokattu 15.11.2019