Suurin uhka suomen kielelle on sen aliarviointi
Euroopan kielten päivää vietettiin perjantaina 26.9. Turun yliopiston suomen kielen professori Kaisa Häkkinen puhui Turun kaupunginkirjastolla järjestetyssä yleisötapahtumassa suomen kielen asemasta ja sen uhista.
Euroopan kielten päivänä Educariumilla järjestettiin kielitori, jossa yliopiston eri kielipalvelut, oppiaineet ja ainejärjestöt esittäytyivät yliopistoyhteisölle.
Professori Häkkinen piti Euroopan kielten päivänä luennon aiheesta ”Onko suomen kielellä tulevaisuutta?”. Häkkinen kävi puheenvuorossaan läpi suomen tämän hetkistä asemaa sekä mahdollisia uhkia sen tulevaisuudelle.
– Suomen kielen asema ei ole milloinkaan ollut näin hyvä. Se on valtion sekä kansan enemmistökieli ja lisäksi myös EU:n virallinen kieli. Virallisena kielenähän suomen historia on melko lyhyt, kuvaili Häkkinen.
Häkkinen otti myös kantaa englannin vaikutukseen ja uhkaan suomen kielelle. Hänen mukaansa kansainvälistymisen vaatimus johtaa englannin kielen lisääntyvään käyttöön esimerkiksi tieteen kielenä. Häkkinen kuitenkin muistuttaa, että englanninkin asema valtakielenä on tuore, ja se on vasta maailman sotien jälkeen noussut johtavaksi kieleksi kansainvälisissä yhteyksissä.
– Useimmiten kieltä ei kuitenkaan uhkaa englanti vaan saman alueen suurin kieli, esimerkkinä tästä vaikkapa suomen pienet sukulaiskielet Venäjällä. Ne eivät ole virallisia eivätkä koulutuksen kieliä, joten ne jäävät helposti vain kotikäyttöön, jolloin ne ovat vaarassa kadota.
Digitalisoituminen ja arvostus avainasemassa
Nykymaailman kasvava digitalisoituminen voi myös muodostaa uuden uhan suomen kielelle. Sen vaikutusta ei kuitenkaan pystytä vielä arvioimaan.
– Jos suomi jää kielenä syrjään digitaalisesta maailmasta, se voi unohtua. Suomi pitäisi ottaa huomioon uusissa järjestelmissä, kuten käännösmuisteissa ja -ohjelmissa.
Suurin uhka suomen kielelle tulee kuitenkin suomalaisten omalta taholta. Esimerkkinä Häkkinen käytti mm. ehdotuksia englannin käytöstä yhtenä Suomen virallisena kielenä. Häkkisen mukaan tämä osoittaa oman äidinkielen aliarvioimista.
– Suomen kieli pärjää hyvin näillä edellytyksillä mitkä sillä on, mutta jos sitä ei arvosteta, se on uhattuna, kiteytti Häkkinen.
Yleisötapahtumassa kuultiin myös muita luentoja kieliaiheista, kuten teknologian käytöstä kieltenopetuksessa sekä käännösalan tulevaisuudesta ja käännösohjelmista. Euroopan kielten päivän tapahtuman järjestivät yhteistyössä mm. Europe Direct Varsinais-Suomi, Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun kaupunginkirjasto.
Euroopan kieliä juhlittiin kampuksella
Päivällä myös yliopistolla järjestettiin kieliaiheista toimintaa. Educariumilla oli kielitori, jossa yliopiston kielipalvelut, oppiaineet ja ainejärjestöt esittäytyivät ja eri pisteillä oli tarjolla kieliaiheisia kilpailuja ja pelejä.
Lisäksi tapahtumassa julkistettiin ensimmäistä kertaa vuoden kieliteko, jonka voitti tänä vuonna suomen kielen klinikka. Klinikka tarjoaa lisäapua yliopiston kansainvälisille opiskelijoille ja henkilökunnalle suomen kielen oppimisessa. Palkinto myönnetään yliopistoyhteisön tekemien ehdotusten perusteella henkilölle, ryhmälle, yksikölle tai muulle taholle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt Turun yliopiston kieliohjelman toteutumista.
Suomen kielen klinikan kielitori-pisteellä ulkomaalaiset ja suomalaiset saivat koota taululle niin vaikeita kuin kauniitakin suomen kielen sanoja, lauseita ja sanontoja.
Mari Ratia
Julkaistu 29.9.2014