Taloutta ohjaavat keskiajalla syntyneet käyttäytymismekanismit
FT Mika Kallioisen tuore tutkimus osoittaa, että vuosisatoja sitten kehittyneet talouden instituutiot ovat keskeisesti vaikuttaneet Euroopan nousuun.
Jo pitkään on pohdittu, miksi juuri Eurooppa nousi 1800-luvulla johtoasemaan maailmassa. Uusimpia selityksiä maanosan menestykselle ovat tarjonneet talouden instituutioiden tutkijat.
Instituutiot ovat yhteistyöhön, vaihdantaan ja muuhun taloutta edistävään toimintaan kannustavia sosiaalisia käyttäytymismekanismeja. Aikaisemmat tutkijat ovat nostaneet esiin instituutioita, jotka jo keskiajalla vahvistivat vuorovaikutusta yhteisöjen sisällä.
Tuoreen teoksen, The Bonds of Trade: Economic Institutions in Pre-modern Northern Europe, mukaan ratkaisevampaa on kuitenkin ollut yhteistyön lisääminen maantieteelliset, poliittiset ja kulttuuriset rajat ylittäneessä kaupankäynnissä.
Keskiajan lopulla syntynyt "yhteisöllinen sovittelumekanismi" soveltui laajentuneen, lukuisien tasavertaisten kaupunkiyhteisöjen sekä toisilleen entuudestaan tuntemattomien kauppiaiden väliseen vaihdantaan. Ongelmatilanteissa yhteisöt sovittelivat tietyn kaavan mukaisesti kauppiaiden välillä syntyneitä kiistoja.
Instituutio loi perustan sille, miten kauppariitoja on myöhempinä vuosisatoina käsitelty oikeusistuimissa. Euroopan ulkopuolella ei syntynyt mallia, joka olisi yhtä selvästi kannustanut voitontavoitteluun mutta tarjonnut samanaikaisesti turvaverkon, jonka suojissa uusien ansaintamahdollisuuksien etsintä oli mahdollista ilman kohtuutonta henkilökohtaista riskiä.
Tutkimus on valmistunut Turun ihmistieteiden tutkijakollegiumissa.
TK