Tiedepysäkki kokosi tutkimuksesta kiinnostuneet yhteen
Ensimmäinen Humanistien tiedepysäkki -tapahtuma järjestettiin Sirkkalan kampusalueella keskiviikkona 29.1. Ajankohtaisen toiminnan esittelyn lisäksi tapahtumassa julkistettiin Suomennetun tietokirjallisuuden historia 1800-luvulta 2000-luvulle -teos.
Tiedepysäkillä pääsi uusimman tutkimustiedon saamisen lisäksi nauttimaan päiväkahvit ja vaihtamaan ajatuksia muiden kuulijoiden kanssa.
Tiedepysäkki on tapahtumakonsepti, jossa esitellään Turun yliopiston humanistien ajankohtaista julkaisutoimintaa ja muita kuulumisia. Tapahtumien järjestämisestä vastaa humanistisen tiedekunnan tutkimuksen kehittämisen työryhmä.
Nyt ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma on tarkoitus toteuttaa jatkossa 2–3 kertaa jokaisen lukukauden aikana. Seuraava tilaisuus järjestetään jo maaliskuussa.
– Tiedepysäkit ovat avoimia tilaisuuksia kaikille yliopistolaisia. Tapahtumien tavoitteena on tuoda tiedekunnassa tehtävää tutkimusta esille ja lisätä laitosten välistä tiedonkulkua, tutkimuksen kehittämisen työryhmän puheenjohtaja, varadekaani Hannu Salmi kertoi.
Suomennettu tietokirjallisuus ensi kertaa yksissä kansissa
Tällä kertaa Tiedepysäkillä esitelty Suomennetun tietokirjallisuuden historia 1800-luvulta 2000-luvulle -teos on ensimmäinen laajamuotoinen esitys tietokirjallisuuden suomennoksista. Teos sisältää historiallisten katsausten ohella tietokirjallisuuden suomentajien esittelyjä sekä eri tieteenalojen tutkimuksia, tietoteoksia ja opaskirjoja käsitteleviä osuuksia.
Asiaproosan muodoista esillä ovat esimerkiksi essee, matkakirja ja elämäkerrallinen kirjallisuus. Monipuolisesti kuvitettu kirja sisältää myös katsauksen 1800-lukua edeltävään suomenkieliseen tietokirjallisuuteen.
Teos on jatkoa vuonna 2007 ilmestyneelle kaksiosaiselle Suomennoskirjallisuuden historialle.
SKS:n kustantaman teoksen ovat toimittaneet yhteistyössä englannin kielen professori Outi Paloposki Turun yliopistosta sekä yleisen kirjallisuustieteen professori Hannu Kalevi Riikonen Helsingin yliopistosta.
– Aiemmin ilmestynyt Suomennoskirjallisuuden historia käsitteli ainoastaan kaunokirjallisuutta. Jo silloin kävi selväksi, että tarvetta myös tietokirjallisuutta vastaavasti esittelevälle teokselle on, Riikonen sanoo.
Kirjan kirjoittajina on fennistiikan, kirjallisuudentutkimuksen, käännöstieteen sekä oppi- ja aatehistorian asiantuntijoita. Turkulaisia kirjoittajia ovat Paloposken ohella professori Joel Kuortti, dosentti Kati Launis ja dosentti Päivi Kosonen.
– Kääntäjät ovat merkittäviä kulttuurivaikuttajia, jotka ovat kuitenkin helposti olleet aliarvostettuja. On tärkeää, että teos nostaa heidän työpanoksensa esille, Riikonen jatkaa.
Matilda Herjanto