Maaliskuussa 2024 valmistui Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama selvitys (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2024:14) siitä, miten toisen kotimaisen kielen eli ruotsin tai suomen pakollisuuden poistaminen ylioppilastutkinnosta on vaikuttanut kielten osaamiseen.
Selvityksestä käy ilmi, että erityisesti ruotsin kielen osaaminen on selvästi heikentynyt sen jälkeen, kun toisen kotimaisen kielen pakollisuus poistui ylioppilastutkinnosta kevään 2005 ylioppilaskirjoituksista alkaen. Ruotsin kielen kirjottaminen ylioppilaskirjoituksissa on vähentynyt dramaattisesti: vuosina 2017-2022 ruotsin yo-kokeeseen osallistui miehistä noin 21-26 prosenttia ja naisista 43-55 prosenttia.
Myös lukion päättötodistusten ruotsin arvosanoissa näkyvät selkeät erot naisten ja miesten välillä. Arvosanaan kahdeksan (8), jolla katsotaan saavutettavan lukion ruotsin tavoitetaso B1, yltää miehistä noin 20 prosenttia, ja naisista reilut 40 prosenttia. Valtaosa uusista ylioppilaista ei siis saavuta lukion ruotsin tavoitetasoa, joka puolestaan on yliopistojen ja korkeakoulujen ruotsin opinnoissa vaadittava lähtötaso. Monella korkeakouluopiskelijalla onkin tänä päivänä haasteita suoriutua tutkintoon kuuluvista ruotsin opinnoista, joilla osoitetaan lakisääteinen toisen kotimaisen kielen taito.
Lukuvuonna 2025-2026 toteutettavan Svenska upp -hankkeen tavoitteena on yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyönä luoda konkreettinen toimintamalli korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen lähtötason kehittämiseksi. Yksittäisillä korkeakouluilla ei ole resursseja tarjota riittävästi opetusta ja ohjausta tämän osaamisvajeen kattamiseksi, mutta yhteistyöllä tähän tilanteeseen halutaan nyt löytää toimivia ratkaisuja.
Turun yliopiston kieli- ja viestintäopintojen keskus Kievi on mukana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa 10 yliopiston ja korkeakoulun yhteisessä Svenska upp -hankkeessa. Hankkeen aikana luodaan verkkopohjaiset opetusmoduulit (yhteensä 20 op) taitotasoille A1-A2.
Opetusmateriaaleja ja valmiita moduuleja korkeakoulujen käyttöön
Kievistä hankkeessa on mukana ruotsin kielen yliopisto-opettaja Miina Vaaramo, joka kuvailee hanketyötä seuraavasti: ’Hanke käynnistyi elokuussa 2025 yhteisellä aloitustapahtumalla, jossa päästiin suunnittelemaan ja ideoimaan moduuleja sekä tapaamaan työparimme. Työparini on Susanna Kananoja Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Sen jälkeen alkoi omien moduulien työstäminen työparin kanssa. Jokainen työpari tekee hankkeessa neljän opintopisteen edestä oppimateriaalia. Näitä neljän opintopisteen kokonaisuuksia on yhteensä viisi.
Svenska upp -hankkeen verkkosivut on julkaistu, ja osallistujat ovat päässeet työskentelyssä hyvään vauhtiin. Pedagogisten käsikirjoitusten laatiminen opintojaksojen moduuleille on loppusuoralla, ja seuraavaksi vuorossa on Moodle-alustojen rakentaminen.
Työskentely aloitettiin perehtymällä eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR) taitotasokuvauksiin sekä tekemällä pedagoginen käsikirjoitus. Käsikirjoituksessa suunniteltiin omille moduuleille suuret linjat: tavoitteet, sisällöt, tehtävät, ohjaus ja palaute, arviointi sekä ajankäyttö.
Opetusmateriaalia tehdään parhaillaan Tampereen yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteiseen Moodleen. Syksyn 2025 aikana jokainen työpari toteuttaa kahden opintopisteen edestä oppimateriaalia. Toiset kaksi opintopistettä valmistetaan keväällä 2026. Opetusmateriaalit jaetaan Avointen oppimateriaalien kirjaston kautta kaikkien korkeakoulujen käyttöön. Sieltä korkeakoulujen on mahdollista ottaa käyttöönsä koko 20 opintopisteen paketti tai tarjota pienempiä palasia luodusta materiaalista.
Hankkeeseen liittyy runsaasti uuden oppimista! Työparin kanssa työskenteleminen auttaa sekä tehtävien ideoinnissa että erilaisten toteutustapojen valitsemisessa. Hankkeessa järjestetyissä webinaareissa ja työpajoissa esitellään uusia sovelluksia, jotka innostavat haastamaan vanhoja toimintatapoja ja luomaan uutta. Pedagoginen käsikirjoitus ja tiivis yhteistyö pitävät kokonaisuuden hallinnassa.
Lopputuloksena on monipuolinen ja laadukas oppimateriaali, joka kattaa taitotasot alkeista (A1) lähelle taitotasoa B1. Näin yliopistoissakin on jatkossa mahdollisuus kuroa kiinni osaamistasoon muodostunutta kuilua tai aloittaa ruotsi ihan alusta!’
Hanna Ruska ja Miina Vaaramo