Turkulaisten koulutusvientiin uusi vaihde kokonaispaketeilla
29.04.2013
Turussa koulutusta järjestävät organisaatiot ovat luoneet Suomen suurimman koulutusvientikonsortion FinnWayLearningin. Malli on ainutlaatuinen jopa kansainvälisesti. Jatkossa Turusta voidaan tarjota kansainvälisille ostajille kokonaispakettia, joka kattaa koulutuksen ja tutkimuksen aina peruskoulusta yliopistoasteelle.
Ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Kirsti Virtanen (Vas.) ja koulutusjohtaja Liisa Kairisto-Mertanen, FinnWayLearningin alulle saattanut Sami Savolainen, Turun kaupungin projektipäällikkö Matti Mäkelä sekä Turun yliopiston Brahean kehittämispäällikkö Timo Halttunen ja koulutuspäällikkö Ari Koski uskovat, että eri organisaatioiden koulutukseen tarjoamista paketeista voidaan rakentaa laaja ja paremman palvelun tarjoava ketjupaketti.
Uudessa konsortiossa ovat mukana Turun yliopisto, Turun kaupunki, Turun ammattikorkeakoulua ja Turun aikuiskoulutuskeskus. Vetovastuussa on Turun kaupungin sivistystoimiala.
Yliopisto on tuonut yhteiseen tuotevalikoimaan muun muassa KiVa Koulu ja Projektiässät, ammattikoreakoululla puolestaan innovaatiopedagogiikka. Perimmäisenä tavoitteena ei kuitenkaan ole lähteä maailmalle erillisten toimijoiden tuotekortit salkussa vaan rakentaa kokonaispaketteja.
– Me voimme rakentaa ketjukoulusta, jossa on mukana taitoa eri organisaatioista. Pyrimme rakentamaan vielä tämän vuoden aikana ketjut terveyspalvelujen teknologiasta, ympäristöteknologiasta, biotuotannosta, Turun yliopiston koulutuskeskus Brahean koulutuspäällikkö Ari Koski sanoo.
Yksi esimerkki voisi olla suun terveydenhuollon koulutuspaketti, johon yliopisto toisi hammaslääkärikoulutuksen, ammattikoreakoulu suuhygienistien opetuksen, aikuiskoulutuskeskus suun hoitoon erikoistuneen lähihoitajan koulutuksen.
Yliopisto on tuonut yhteiseen tuotevalikoimaan muun muassa KiVa Koulu ja Projektiässät, ammattikoreakoululla puolestaan innovaatiopedagogiikka. Perimmäisenä tavoitteena ei kuitenkaan ole lähteä maailmalle erillisten toimijoiden tuotekortit salkussa vaan rakentaa kokonaispaketteja.
– Me voimme rakentaa ketjukoulusta, jossa on mukana taitoa eri organisaatioista. Pyrimme rakentamaan vielä tämän vuoden aikana ketjut terveyspalvelujen teknologiasta, ympäristöteknologiasta, biotuotannosta, Turun yliopiston koulutuskeskus Brahean koulutuspäällikkö Ari Koski sanoo.
Yksi esimerkki voisi olla suun terveydenhuollon koulutuspaketti, johon yliopisto toisi hammaslääkärikoulutuksen, ammattikoreakoulu suuhygienistien opetuksen, aikuiskoulutuskeskus suun hoitoon erikoistuneen lähihoitajan koulutuksen.
Laki esteenä reippaalle kasvulle
Koulutusviennin maailmanlaajuiseksi arvoksi on arvioitu 60 miljardia euroa. Suomen siivu on vain noin 10 miljoonaa euroa. Pelkästään väestöosuudella laskien summan pitäisi olla suurempi, lisäpontta pitäisi tuoda Suomen korkealle rankattu koulutusosaaminen.
Kaupunginjohtaja Aleksi Randell (vas.), ammattikorkeakoulun rehtori Juha Kettunen, yliopiston rehtori Kalervo Väänänen ja aikuiskoulutuskeskuksen rehtori Tommi Forss näkevät koulutuksessa kasvavan vientikohteen.Turkulaisten toimijoiden luoma FinnWayLearning pyrkii nyt kasvattamaan Suomen osuutta koulutusviennistä. Reipas kasvu vaatisi kuitenkin lakimuutosta.
– Me emme voi tarjota maksua vastaan tutkintoon johtavaa koulutusta ja niin kauan kuin tilanne on tämä, me voimme täällä Turussa tähdätä vain noin 10 miljoonan euron koulutusvientituloihin. Jos lakia muutetaan ja saamme tarjota sitä merkittävintä osaamistamme eli tutkintoon johtavaa koulutusta, summaa voidaan nostaa kertaluokalla, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen sanoo.
Turun ammattikorkeakoulun projektipäällikön Kirsti Virtasen mukaan yksi FiinWayLearning -hankkeen ainutlaatuisuus johtuukin suomalaisesta lainsäädännöstä. Suurissa koulutusmaissa kuten Englannissa ja Yhdysvalloissa ei ole tarvetta rakentaa koulutusvientiä, sillä ne voivat tarjota opiskelijoille tutkintoon johtavaa koulutusta ja periä siitä maksun.
Turun aikuiskoulutuskeskuksen rehtorin Tommi Forssin mukaan useammat ostajat haluavat nykyisin tarjolla olevia paketteja laajemmat vaihtoehdot. Tutkimuksen ja opetuksen rinnalle halutaan käytännön harjoittelu ja teknologia.
Riskittömäksi koettu Suomi saa tilauksia
Brahean kehittämispäällikkö Timo Halttusen mukaan yhteistyö avaa uusia ovia. Jos esimerkiksi Algeria haluaisi kehittää koko koulujärjestelmäänsä, siinä ei riitä vain osaamisen kehittäminen. On oltava myös rakennus, hallinto ja opetus.
– Yliopisto ei voi myydä hyvää hallintoa, mutta Turun kaupunki voi siinä kouluttaa. Kun uudet ratkaisut ovat vasta jäsentymässä, on hyvä, että meillä on isompi konsortio antamassa vastauksia, Halttunen sanoo.
Turun kaupunginjohtajan Aleksi Randellin mukaan on maita, joiden on helpompi ostaa koulutusvientipalveluja pienestä ja neutraaliksi koetusta Suomesta. Se on FinnWayLearningille selkeä etu.
– Esimerkiksi Emiraateissa, Kiinassa ja Brasiliassa meille on suoraan sanottu, että niiden kasvun esteenä on osaavan työvoiman pula. Monissa maissa osaavan työvoiman tarve on akuutti ja aito. Meiltä palvelu on helpompi ostaa kuin tietyistä suurista maista. Me emme ole kenellekään uhka. Isot maat miettivät myös, kenen kanssa ne haluavat tehdä strategista kumppanuutta, Randell sanoo.
FinnWayLearningin rakentaminen alkoi vajaa vuosi sitten. Ensimmäiset yhteiset vientiponnistelut koetaan vielä tänä vuonna Kiinassa, Venäjällä ja Romaniassa. Kehittyvien maiden lisäksi paketteja tarjotaan esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.
Erja Hyytiäinen