Turun yliopisto kehittää toimintaansa ja sopeuttaa ilman irtisanomisia

18.09.2015

Turun yliopistossa käynnistetyllä talouden sopeuttamisella ja rakenteiden kehittämisellä (soke-ohjelma) pyritään säästöjen lisäksi yliopiston toiminnan uudistamiseen.

​Turun yliopiston hallitus päätti kokouksessaan 18.9. soke-ohjelman sisällöistä yliopiston ja henkilöstöjärjestöjen edustajien laatiman suunnitelman pohjalta.

Soke-ohjelman toimenpiteet jäsentyvät neljän kokonaisuuden alle: 1) rakenteelliset muutokset sekä hallinto- ja tukipalveluiden kehittäminen, 2) kansallinen koulutuksen profilaatio ja yliopistojen välinen yhteistyö, 3) koulutuksen ja tutkimuksen uusien tulolähteiden käyttöönotto sekä 4) alijäämäisen tilinpäätöksen tekeminen vuosina 2016–2017.

Turun yliopiston OKM:ltä saama rahoitus vähenee ensi vuodelle arviolta noin 9 miljoonaa euroa. Yliopistoindeksin jäädytyksen vaikutus riippuu talouden yleisestä kehityksestä seuraavina vuosina. Soke-ohjelman mukaisesti yliopiston talous on vuonna 2019 tasapainossa tiedossa olevien resurssien kanssa.

Ohjelman toteuttamista johtava rehtori Kalervo Väänänen painottaa, että sopeuttamisessa ei lähdetä irtisanomisten tielle. Osaava ja ahkera henkilöstö on yliopiston tärkein voimavara myös tulevaisuudessa.

– Yhdessä uutta luomalla, toimintoja kehittämällä ja vanhoista raskaista rakenteista luopumalla me tulemme onnistumaan paitsi säästämisessä myös yliopiston toiminnan tehostamisessa. Tämä vaatii yliopistolaisilta ponnisteluja: ennennäkemätöntä sitoutumista, ennakkoluulotonta ideointia ja joustamista mahdollisissa tehtävänkuvien uudelleenjärjestelyissä.

Tuore tutkimus osoittaa, että Turun yliopistossa tuotetaan suomalaisyliopistoista eniten tutkimusjulkaisuja suhteessa henkilöstön määrään.  Turun yliopisto arvioitiin myös vastikään julkaistussa QS-yliopistovertailussa Suomen parhaaksi yliopistoksi työnantajamaineeltaan.

– Nämä yhdessä osoittavat, että yliopistossa on onnistuttu luomaan toimiva ympäristö, jossa tehty työ on tuottavaa ja palkitsevaa. Tätä haluamme vaalia ja edelleen vahvistaa. Soke-ohjelma ei tule vaarantamaan yliopiston perustehtäviä, tutkimusta ja koulutusta, Väänänen painottaa.

Toimintoja tarkastellaan koko yliopistossa, uusia tulonlähteitä avataan

Soke-ohjelman ensimmäisen kokonaisuuden keskeisiä toimenpiteitä ovat koko henkilöstöä koskeva eläköitymisselvitys ja selvitys määräaikaisista työsuhteista. Uutta henkilökuntaa rekrytoidaan vain perustellusta syystä. Organisaatiorakenteen tehokkuutta selvitetään, mutta tiedekuntarakenne säilyy ennallaan.

Toisen kokonaisuuden toimenpiteinä vahvistetaan tiedekuntarajat ylittävää yhteistyötä tutkimuksessa ja koulutuksessa. Suunnataan resursseja tutkijanuran tukemiseen tohtoriksi väittelemisen jälkeen. Samalla voimistetaan tutkimushenkilöstön täydentävän rahoituksen ansaintakykyä.

Kolmannessa kokonaisuudessa uusia tulonlähteitä etsitään koulutusviennistä ja erikoistumiskoulutuksesta. Erityisesti kehittyviin maihin suuntaavan koulutusviennin sekä työelämässä toimivien henkilöiden uuden erikoistumiskoulutusmuodon arvioidaan vuonna 2018 työllistävän vähintään 40 henkilöä.

Neljännessä kokonaisuudessa hyödynnetään hallitusti yliopiston vahvaa tasetta ja tehdään alijäämäinen tilinpäätös vuosina 2016–2017. Yliopiston vakavaraisuus ja peruspääoma säilyvät koskemattomana. Tavoitteena on tasapainoinen nollatulos vuonna 2018.

Neljän teemakokonaisuuden toimenpiteiden lisäksi on jo käynnistetty tai käynnistetään seuraavat toimenpiteet:

  • Selvitetään avoimen yliopiston toiminnan tehostaminen ja saaminen kiinteämmäksi osaksi koulutuksen kokonaisuutta.
  • Selvitetään Seilin tutkimusaseman hankkiminen yliopiston omistukseen ja mahdollisuus aseman ympärivuotiseen toimintaan tilakustannusten vähentämiseksi. 
  • Selvitetään, saavutetaanko tutkintoihin kuuluvan kielenopetuksen keskittämisellä toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä.
  • Toteutetaan 1.1.2016 lukien yliopiston opintohallintotehtävien keskittäminen koulutuksen toimialalle ja opintohallinnon henkilökunnan siirto yliopiston yhteisten palveluiden henkilökunnaksi.
  • Selvitetään, onko opintohallinnon tehtävien keskittämisen lisäksi myös muiden hallintotehtävien keskittämisellä saavutettavissa toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä.
  • Selvitetään, onko perusteltua siirtää yliopiston osakkuusyhtiöiden hoidettaviksi joitakin toimintoja.
  • Käynnistetään tilaohjelma II, jonka tavoitteena on aiemman tilaohjelman tapaan siirtää resursseja yliopiston tilakustannuksista toimintaan.

Teksti: Tuomas Koivula
Kuva: Hanna Oksanen

Luotu 18.09.2015 | Muokattu 18.09.2015