Turussa syötiin keskiajalla tuontikasveja

06.04.2016

Turun yliopiston vuoden 2015 arkeologisia tutkimuksia esiteltiin torstaina 31. maaliskuuta ja perjantaina 1. huhtikuuta 2016. Esittelyssä olivat Ravattulan Ristimäen muinaiskirkon ja Janakkalan Hangastenmäen varhaiskeskiaikainen mäkilinnan kaivaukset sekä Turun Katedraalikoulun käymälän kasvi- ja eläinjäännöslöydöt.

​Mia Lempiäinen-Avci esittelee Turun Katedraalikoulun keskiaikaisia kasvijäänteitä kenttätöiden esittelytilaisuudessa.

​Yliopiston arkeologisia tutkimuksia oli esillä Turun yliopiston arkeologian oppiaineen ja Suomen muinaistutkimuksen tuki ry:n yleisöluentotilaisuudessa 31. maaliskuuta sekä Turun museokeskuksen, Museoviraston, Varsinais-Suomen maakuntamuseon ja Turun yliopiston arkeologian oppiaineen järjestämässä kenttätöiden esittelytilaisuudessa 1. huhtikuuta.


Biologian laitoksen tutkijat Mia Lempiäinen-Avci ja Riikka Elo esittelivät Turun Katedraalikoulun keskiaikaisesta latriinista eli käymälästä löytyneitä eläin- ja kasvijäänteitä. Keskiaikaiseen ruokavalioon kuului löytöjen mukaan myös runsas määrä tuontikasveja.


Erityisesti muualla keskiaikaisessa Euroopassa suosittua hirssiä on syöty myös Turussa vaikka sitä ei ole kasvatettu Suomessa.


Vuonna 2013 löydetyn Kaarinan Ravattulassa sijaitsevan Suomen vanhimman kirkon kaivaukset jatkuivat viime syksynä ahkerasti. Juha Ruohonen esitteli Ravattulan Ristimäen löytöjä menneiltä kaivauskesiltä.


Kaivauksissa muun muassa avattiin kirkkorakennuksen sisällä sijainnut alttarin pohjaksi tulkittu rakenne. Havaintojen perusteella kiveys saattaisi olla alttarin paikalle keskiajalla pystytetyn kookkaan muistoristin perustus.


Viime vuonna alueella tutkituista ruumishaudoista saatiin myös esiin yli 800 vuotta vanhoja vainajien hiuksia, jotka löytöinä Suomen maaperästä ovat äärimmäisen harvinaisia ja tutkimusarvoltaan korvaamattomia.


Arkeologit Jasse Tiilikkala ja Janne Rantanen esittelivät Janakkalan Hangastenmäen varhaiskeskiaikaisen mäkilinnan kaivauksia. Esinelöytöjä ovat olleet jalometallikoristellut keihäänkärki ja miekan ponsi.


Torstain tilaisuudessa julkistettiin myös vuoden 2015 arkeologinen teko, jaettiin opiskelijoiden kenttätyöhankkeisiin myönnetyt kannustusstipendit ja avattiin virallisesti Ravattulan Ristimäen kaivausten jatkumisen tukemista varten varainkeruukampanja ”Pro Ristimäki”.

Arkeologi Juha Ruohonen seulomassa Ravattulan Ristimäen kaivauksien maa-ainesta.


>> Aurajoen varrelta paljastui arkeologinen suurlöytö: Suomen vanhin kirkko

>> Pro Ristimäki -sivusto

Teksti: Ellinoora Havaste
Kuvat: Ellinoora Havaste, Hanna Oksanen

Luotu 06.04.2016 | Muokattu 06.04.2016