Tutkijat haluavat ylittää ihmistieteitä ja luonnontieteitä erottavan kuilun
20.12.2016
Luonnontieteelliset menetelmät tarjoavat humanistiselle tutkimukselle mahdollisuuksia uusiin aluevaltauksiin, kun suuria aineistoja voidaan analysoida automaattisesti. Turun yliopistoon perustettu laskennallisten ihmistieteiden laboratorio kuroo umpeen kovan tekniikan ja pehmeiden arvojen välistä kuilua.
Ymmärtämisen teknologialla tarkoitetaan sitä, että ihmisen tuottamaa informaatiota tarkastellaan laskennallisten keinojen avulla. Monet laskennallisten ihmistieteiden laboratorion hankkeet kytkeytyvät tämän ajatuksen ympärille.
– Elämme ennennäkemättömän datavallankumouksen aikaa. Sisällöllisen vallankumouksen aalto vaikuttaa koko yhteiskuntaan, niin talouteen, tieteeseen kuin ihmisten väliseen kanssakäymiseenkin. Ihmiset tuottavat itse sisältöjä internetiin ja kokevat olevansa monien alojen asiantuntijoita, mikä vaikuttaa kaikkiin tieteenaloihin, totesi matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaani, professori Tapio Salakoski laboratorion avajaisissa.
Laskennalliset ihmistieteet pyrkivät ymmärtämään tätä sisällöllistä vallankumousta. Suuria tietomääriä omistavilla jättiyrityksillä, kuten Googlella, on todella paljon valtaa, koska kaikki yritykset ovat kiinnostuneita ihmisten ajatuksista ja tarpeista. Siksi Salakoski pitää tärkeänä, että myös tutkijat ymmärtävät näitä prosesseja ja voivat kommentoida tai kritisoida niitä.
Tapio Salakosken mukaan laskennalliset ihmistieteet pyrkivät ymmärtämään verkkoon liittyvää sisällöntuotannon vallankumousta, mutta myös ohjaamaan sitä toivottuun suuntaan. Tutkijat voivat esimerkiksi pohtia, miten teknologia tukisi ihmisten välistä vuorovaikutusta.
– Viime viikolla julkaistiin teos Humanistisen tutkimuksen arvo, jonka keskeinen viesti on, että humanistit ovat rautaa. Teoksen toinen viesti on, että humanistit ovat usein turhan vaatimattomia. Humanistien tulisi rohkeasti lähteä mukaan suuriin tutkimushankkeisiin, joihin esimerkiksi laskennalliset menetelmät antavat hyviä mahdollisuuksia, totesi vararehtori Riitta Pyykkö.
Kulttuurihistorian professori Hannu Salmi kertoi avajaisissa laboratorion alla toimivista kulttuurihistorian hankkeista, jotka tarkastelevat muun muassa suomalaisen julkisen puheen historiaa itsenäisyyttä edeltävänä aikana ja tiedon liikkumista suomalaisten kaupunkien välillä 1800-luvulla.
Vuorovaikutusmuotoilun professori Erkki Sutinen puhui opiskelijayhteistyönä kehitetystä Life Before Death -sovelluksesta, joka auttaa parantumattomasti sairasta kuoleman kohtaamisessa. – Aikaisemmin ei ole osattu ajatella, että teknologia voisi olla tällä tavalla läsnä ihmisen elämässä koko matkan läpi. Haluamme auttaa siinä, että ihminen voi viimeisinä hetkinään löytää kaikkein arvokkaimpia asioita, Sutinen sanoi.
Esimerkkinä laskennallisten ihmistieteiden tutkimuksesta Salakoski mainitsee Suomi 24 -keskustelufoorumin tarkastelun kansallisten stereotypioiden näkökulmasta.
– Automaattisen analyysin avulla saadaan selville, millaisia sanoja yhdistetään eri maihin ja mihin maihin yhdistetään paljon positiivisesti tai negatiivisesti virittyneitä sanoja. Esimerkiksi Venäjä ja USA profiloituvat suomalaisessa keskustelussa aggressiivisiksi ja sotilaallisiksi maiksi. Uudesta-Seelannista taas keskustellaan lähes pelkästään positiiviseen sävyyn. Myös Kiina näyttäytyy keskusteluissa yllättävän positiivisessa valossa, Salakoski sanoi.
Massiivisen datanmurskauksen avulla voidaan tarkastella myös historiallisia tekstejä. Tietokone voi esimerkiksi laskea, vaikuttaako teos kielensä perusteella Ciceron vai jonkun muun antiikin kirjailijan kirjoittamalta.
Tapio Salakosken mukaan laskennalliset ihmistieteet pyrkivät ymmärtämään verkkoon liittyvää sisällöntuotannon vallankumousta, mutta myös ohjaamaan sitä toivottuun suuntaan. Tutkijat voivat esimerkiksi pohtia, miten teknologia tukisi ihmisten välistä vuorovaikutusta.
– Viime viikolla julkaistiin teos Humanistisen tutkimuksen arvo, jonka keskeinen viesti on, että humanistit ovat rautaa. Teoksen toinen viesti on, että humanistit ovat usein turhan vaatimattomia. Humanistien tulisi rohkeasti lähteä mukaan suuriin tutkimushankkeisiin, joihin esimerkiksi laskennalliset menetelmät antavat hyviä mahdollisuuksia, totesi vararehtori Riitta Pyykkö.
Kulttuurihistorian professori Hannu Salmi kertoi avajaisissa laboratorion alla toimivista kulttuurihistorian hankkeista, jotka tarkastelevat muun muassa suomalaisen julkisen puheen historiaa itsenäisyyttä edeltävänä aikana ja tiedon liikkumista suomalaisten kaupunkien välillä 1800-luvulla.
Vuorovaikutusmuotoilun professori Erkki Sutinen puhui opiskelijayhteistyönä kehitetystä Life Before Death -sovelluksesta, joka auttaa parantumattomasti sairasta kuoleman kohtaamisessa. – Aikaisemmin ei ole osattu ajatella, että teknologia voisi olla tällä tavalla läsnä ihmisen elämässä koko matkan läpi. Haluamme auttaa siinä, että ihminen voi viimeisinä hetkinään löytää kaikkein arvokkaimpia asioita, Sutinen sanoi.
Laskennallisten ihmistieteiden laboratorion avajaisissa 19.12.2016 Maaherran makasiinin Porthan-salissa puhuivat myös humanistisen tiedekunnan dekaani Eija Suomela-Salmi, emeritusarkkipiispa John Vikström ja erikoistutkija Teijo Lehtonen.
Teksti: Jenni Valta
Kuvat: geralt, Jenni Valta
Kuvat: geralt, Jenni Valta