Ultaraäänilaboratorio paljastaa äänteen muodon suussa
09.11.2015
Turun yliopiston fonetiikan oppiaine on ensimmäisenä maailmassa ottanut koulutuksen kehittämisen avuksi ultraäänen sekä aivojen herätevasteiden tutkimisen. Eri menetelmät yhdistämällä tutkijat pyrkivät löytämään muun muassa nykyistä tehokkaampia keinoja vieraan kielen opettamiseen sekä myöhemmin toivottavasti myös puhevammojen hoitamiseen.
Kun Elisa Reunanen puhuu, Maija S. Peltola ja Antti Saloranta näkevät tietokoneruudulta äänteet kuvana. Parhaillaan menossa on vertaileva tutkimus, jossa toiselle ryhmälle opetetaan vierasta kieltä perinteiseen tapaan, toista neuvotaan huulten ja kielen käytössä ultraäänilaitteen paljastamin muodoin. – Tuloksissa on hurja ero uudella tavalla ohjattujen eduksi, Peltola sanoo.
Dosentti Maija S. Peltola tunnustaa uuden tutkimusmenetelmän syntyneen hieman vahingossa. Tuttu, Skotlannissa työskentelevä tutkija oli vinkannut hänelle ultraäänilaboratoriosta. Esite ennätti pyöriä papereiden joukossa vuoden päivät, ennen kuin Peltola päätti heittää sen pois.
– Ajattelin, että enhän minä tuollaista mihinkään tarvitse. Mutta sitten tajusinkin, että juuri tätähän minä tarvitsen. Laitteellahan voi tehdä vaikka mitä. Nyt me olemme ensimmäinen ryhmä maailmassa, joka käyttää ultraäänilaboratoriota opetuksen kehittämiseen, Peltola sanoo.
Yliopisto myönsi infrastruktuurirahaa laitteen hankintaan, syksyllä valmistui Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen tuella laboratorio. Oppiaineen Learning, Age and Bilingualism -laboratoriossa (LAB-lab) on myös EEG-laboratorio, jossa voidaan tutkia aivojen kehitystä ja herätevasteita. Nämä tulokset yhdistämällä turkulaistutkijat odottavat löytävänsä aivan uusia keinoja auttaa äänteiden muodostamisen oppimisessa.
– Kun ihminen opettelee vierasta kieltä, hänen on opittava käyttämään suutaan eri tavalla kuin ennen. Tähän mennessä olemme voineet tutkia äänteiden muodostamista vain akustiikan avulla. Samalta kuulostavan äänteen voi kuitenkin muodostaa monella eri tavalla, Maija S. Peltola sanoo ja antaa esimerkin muodostamalla ö:ltä kuulostavia äänteitä siirtäen huulia ja kieltä eri asentoihin.
Jos Peltolan päässä olisi ultraäänitutkimuksen ”kypärä”, näyttöpäätteelle piirtyisi kuvioita, jotka paljastaisivat, mitä suussa todella tapahtuu.
Laite auttaa opettamaan
Tulokset auttavat vieraiden kielten opettamista, sillä laite paljastaa tutkijalle, miten esimerkiksi syntyperäinen venäläinen sanoja ääntää. Sen jälkeen on helpompi neuvoa venäjää vieraana kielenä opiskelevalle, miten huulien tai kielen pitää olla, jotta äänne kuulostaa oikealta.
– Tällä hetkellä me emme tiedä, miltä jokin äänne näyttää suussa, mutta pian tiedämme. Turussa on monien kielien puhujia ja voimme kutsua heitä tutkimuksiin. Samalla voimme katsoa aivojen herätevasteita. Yhdistämällä nämä tiedot, saamme aivan uutta tietoa muun muassa siitä, miten muistijälki syntyy aivoissa, Peltola sanoo.
Oppiaine tekee yhteistyötä ultraäänilaitteen valmistaneen edinburgilaisen Queen Margaret -yliopiston kanssa. Se avaa mahdollisuuden myös pyytää edinburgilaisia kehittämään laitetta suuntaan, joka palvelee mahdollisimman hyvin tutkimusta.
Laitteella on myös kliinisiä sovelluksia. Esimerkiksi puhehäiriöistä kärsivältä voidaan laitteen avulla tutkia, miksi ääni ei muodostu niin kuin pitäisi.
Laitetta hyödynnetään jo tutkimuksen teossa. Vielä tämän vuoden aikana valmistuu pro gradu -työ venäjän vokaaleista, mutta samalla opinnäyte on ollut laitteen testaamista ja hyvien käytäntöjen etsimistä.
– Ensi vuonna tähän aikaan saamme varmasti jo ensimmäisiä tutkimustuloksia, joissa on hyödynnetty ultraäänilaitetta, Peltola sanoo.
Ainoa ultraäänen käyttäjä
Oppiaineella on Sanako oy:n lahjoittamat etälaboratoriot Lontoossa ja Barcelonassa, tulossa on uusi etälaboratorio Yhdysvaltojen Davisiin ja neuvotteluja käydään Sydneyn, Nijmegen, Tübingenin, Tarton ja Yhdysvaltojen San Diegon kanssa. Osassa niistä on herätevastelaboratorio, mutta ultraäänilaitetta ei ole muualla.
Peltolan seuraavana tavoitteena on tiivistää ja laajentaa yhteistyötä etälaboratorioiden kanssa. Pari vuotta jatkunut yhteistyö on osoittautunut odotuksiakin suuremmaksi. Laboratorioissa on vertailtu muun muassa suomea ja ruotsia, englantia ja katalaania ja seuraavaksi englantia ja espanjaa kaksikielisinä puhuvien puheen oppimista.
– Haluaisin myös tutkia esimerkiksi kiinaa ja englantia puhuvien aivojen toimintaa. Kiina on sävelkieli, englanti ei. Me tiedämme, että karkeasti ottaen musiikki sijoittuu oikealle aivopuoliskolle, kielet vasemmalle. Sijoittuuko kiinan kieli oikealle? Kuka tietää? Me tiedämme pian, Peltola sanoo.
Kansainvälisen yhteistyön tiivistämisen rinnalla elää myös toive mahdollisuudesta tuoda LAB-labiin myös head turn -laboratorio, jolla voitaisiin esimerkiksi vertailla yksi- ja kaksikielisten lasten kielen kehitystä.
Erja Hyytiäinen