Uuden teknologian huima kehitysvauhti ja digitalisaatio kasvattavat entisestään teknologia-alan osaajien tarvetta. Turun yliopiston uudet diplomi-insinöörikoulutukset vastaavat Lounais-Suomen osaajapulaan ja vauhdittavat yritysyhteistyötä.
Turun yliopistossa tietotekniikkaa kolmatta vuotta opiskeleva Kalle Hautamäki, 23, on aikeissa hakea uusiin konetekniikan maisteriopintoihin pian tietotekniikasta kandidaatiksi valmistuttuaan. Tieto-, kone- ja materiaalitekniikan osaajista onkin esimerkiksi Meyerin Turun telakalla kova kysyntä.
– Olisihan se mahtavaa saada opintojen jälkeen vielä kotikaupungista mieleisiä, oman alan töitä, Hautamäki haaveilee.
Varsin todennäköistä se onkin, sillä jo 2018 ennen uusia, kaivattuja koulutusohjelmia 81 prosenttia Turun yliopiston teknisiltä aloilta valmistuneista oli töissä jo valmistumisensa aikana*.
Ensimmäiset kone- ja materiaalitekniikan tutkinto-opiskelijat Turun yliopisto ottaa syksyllä 2020 ja koulutuksiin voi hakea kevään yhteishaussa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö laajensi heinäkuussa 2019 Turun yliopiston tekniikan koulutustarjontaa antamalla yliopistolle konetekniikan ja materiaalitekniikan koulutusvastuut.
* Lähde: Tekniikan akateemiset, TEK Graduate Survey 2018
Aidosti monialainen opintokokonaisuus
– Uudet koulutukset tuovat yliopiston diplomi-insinöörikoulutukseen noin 100 uutta aloituspaikkaa, mikä tarkoittaa ensi vuonna paikkaa 273 tulevalle diplomi-insinöörille, Teknologiakampus Turun johtaja, professori Mika Hannula sanoo. Hän toimii myös tekniikan koulutuksen kokonaissuunnitelmasta vastaavan työryhmän puheenjohtajana sekä tuli juuri valituksi myös yhdeksi Turun yliopiston kolmesta vararehtorista kaudelle 1.1.2020–31.12.2024.
Pulaa tekniikan osaajista on erityisesti meriteollisuudessa ja sen alihankkijoilla. Meriteollisuus on aina vain älykkäämpää ja monimutkaisempaa – sen tekemiseen tarvitaan yhä enemmän ja spesifimpää koulutusta, sillä varustamoiden ja matkustajien odotukset kasvavat koko ajan.
– Niin materiaali-, kone- kuin tietotekniikan osaamista tarvitaan läpi koko prosessin konseptivaiheesta laivan luovutukseen asti, kun pitää huomioida laivan merikelpoisuus, matkustajien mukavuus, monella eri alueella tapahtuva yhtäaikainen suunnittelu, tuotannon nopeus ja virheettömyys, naval architect, projekti-insinööri Katja Lankinen Meyerilta kertoo.
Yhteistyöllä laatua ja innovaatioita sekä parhaita osaajia yrityksille
– Turun alueella on toimittu jo vuosia niin kutsutulla Triple helix -mallilla, jota kehitetään jatkuvasti ja joka myös toimii erinomaisesti. Siinä alueen kasvua vauhdittavat yliopistot ja muut korkeakoulut, julkinen sektori sekä elinkeinoelämä hedelmällisesti yhdessä, professori Mika Hannula kertoo.
– Tämä yhteistyö on näyttänyt suuntaa myös sille, että Turun yliopiston diplomi-insinööritutkintoihin sisältyy jatkossa myös liiketoimintaosaamista. Yliopiston lääketieteellinen osaaminen näkyy sekin ensi vuonna teekkareille suunnatussa terveysteknologian opintosuunnassa.
Uusilla tekniikan koulutuksilla on suuri merkitys maakunnan elinkeinoelämälle ja kilpailukyvylle.
Lahjoitusprofessuureja uusille koulutuksille
- Nyt 2020 vuonna sata vuotta täyttävä Turun yliopisto sai marraskuussa Turun kaupungilta kaksi viisivuotista lahjoitusprofessuuria uusiin, syksyllä 2020 alkaviin tekniikan DI-koulutuksiin.
- Merkittävät Turun alueen yritykset Meyer Turku, Elomatic ja Cadmatic lahjoittivat samoin kaksi professuuria uusiin DI-koulutuksiin. Lukuisia muita kiinnostavia yritysyhteistyökuvioita on luvassa tulevaisuudessa.
Teksti: Heidi Pyhälahti
Kuvat: Pasi Leino
Juttu on alun perin julkaistu Talouselämän välissä ilmestyneessä Tulevaisuuden tekijät -liitteessä 29.11. (Tekstiä on hieman päivitetty.)