Uudet professorit pitivät juhlaluennot
Syksyn kolmannet professoriluennot kuultiin 14.11. sisätautiopin professori Juhani Koistiselta, kasvatustieteen professori Heikki Silvennoiselta ja kokeellisen kiinteän olomuodon fysiikan professori Petriina Paturilta.
Professori Juhani Koistinen pureutui luennollaan lääketieteelliseen ilmaisuun.
– Peruslähtökohtana mielestäni on, että käyttäisimme kieltä, jota osaamme ja jolla osaamme asiat selkeästi esittää, Koistinen sanoi.
Koistinen muistutti, että nykyisen suuntauksen vallitessa sekä suomen- että ruotsinkielinen lääketieteellinen ilmaisu on vaarassa.
– Lyhenteiden ja englanninkielen käyttö olisi kyettävä saamaan järkiperäiseksi. Lääkärin käyttämä kieli pitäisi olla potilaalle ymmärrettävää.
Koulutusta ei voi pitää itsestäänselvyytenä
Koulutuksen asema yhteiskunnassa oli professori Heikki Silvennoisen esityksen pääteema
– Tänään tuntemamme koulutusjärjestelmän kehitys ei ole ollut suoraviivaista edistyksen voitto-kulkua. Kansa ei ensinnäkään kilvan rynnännyt opintielle kansakouluun, tai oppikoulun kautta yli-opistoihin. Eikä sitä sinne kutsuttu, Silvennoinen totesi.
Suomalaiset koulut ovat maailmalla tulleet tunnetuiksi PISA-menestyksen myötä. Silvennoinen korostaa, että kyse on yhteiskuntaluokkien välisten kamppailujen, ei kansallisen yhteisymmärryksen tulos.
– Jos haluaa kyseenalaistaa tämän päivän koulutusta koskeva itsestään selvyyksiä, voi kysyä kenellä on valtaa koulutuksen tulevaisuuden linjoja vedettäessä, ja miksi. Marxinkin korostama talous tunkeutuu kaikille elämänalueille ja on yhä painavampi argumentti kaikessa yhteiskuntapolitiikassa
Suprajohteista apua energiatuotantoon
Professori Petriina Paturin luennon keskiössä oli energian saannin tulevaisuus.
– Tällä hetkellä olemme riippuvaisia uusiutumattomista energiavaroista: öljystä, kaasusta, kivihiilestä ja uraanista. Näillä on hyvin tunnetut ongelmansa, Paturi sanoi.
Yhtenä mahdollisena ratkaisuna Paturi esittää suprajohteita eli aneita, joiden sähkövirran ylläpitämiseen ei kulu lainkaan energiaa, kunhan suprajohde pidetään kylmänä.
– On olemassa energiantuotannon sovelluksia, kuten generaattoreita, kaapeleita ja vikavirransuojia, joissa suprajohteista on selvää hyötyä. Käytännön toteukset ovat pääosin prototyyppiasteella.
Professoriluennot jatkavat akateemista virkaanastujaisperinnettä. Tilaisuus järjestettiin keskiviikkona 14.11. Turun akatemiatalolla.
Kuva: Tytti Sokura, Turun yliopisto
Teksti: Jouko Luhtala