Uutuuskirja valottaa Turun yliopiston kulttuurintutkimuksen suurmiehen ajattelua
24.01.2013
Folkloristiikan ja uskontotieteen professori Lauri Honko oli poikkeuksellisen monialainen ja teoreettisesti tuottelias tutkija.
Lauri Honko (oik.) haastattelemassa Ilmari ja Ola Samuel Rasmusta.
Uskontotieteen lehtori Matti Kamppisen ja folkloristiikan professori Pekka Hakamiehen tuore kirja The Theory of Culture of Folklorist Lauri Honko, 1932 - 2002:The Ecology of Tradition käsittelee Hongon kulttuuriteoriaa ja sen antia perinteentutkimuksen eri osa-alueilla. Kirjan on julkaissut yhdysvaltalainen The Edwin Mellen Press -kustantamo.
Kamppinen ja Hakamies analysoivat Hongon kulttuuriteorian taustalla olevia perusajatuksia kuten funktionalismia, systeemi- ja prosessiajattelua, jotka kristallisoituivat Honkon perinne-ekologiassa.
Kirjoittajat tarkastelevat myös sitä, mitä yhteistä on perinne-ekologialla, meemiteorialla ja kognitiivisella kulttuurintutkimuksella. Suullisen kansanperinteen ja muun kulttuuriperinnön suojelu ja sen haasteet saavat myös osansa teoksessa.
Itkuvirsistä intialaiseen eeposperinteeseen
Lauri Hongon tutkimusaiheet ulottuivat kansanuskosta Inkerinmaan itkuvirsiin, kansanlääkinnästä suomalais-ugrilaiseen mytologiaan ja Etelä-Intian suulliseen eeposperinteeseen.
Hän käsitteli myös tradition, kulttuurin ja identiteetin suhdetta sekä osallistui UNESCOn suullisen perinteen suojeluohjelman rakentamiseen.
Hongon viimeiseksi päätyöksi jäänyt intialaisen Siri-eepoksen tutkimus ja tekstualisaatio kiteyttää monia Hongon pitkän tutkijauran teemoja, nostaen erityisesti perinne-ekologian yhdeksi kulttuurintutkimuksen keskeiseksi työkaluksi.
– Honkoa on kuvattu poikkeukselliseksi kulttuurintutkijaksi juuri siinä, ettei hän aristellut teoreettisten rakennelmien luomista tai niiden käyttöä. Honkoa voisi pitää tieteenteorian kannalta kulttuurintutkimuksen oppi-isänä, joka tasapainotti teoreettisia innovaatioita yksityiskohtaiselle ja huolellisella etnografisella kenttätyöllä sekä hypoteesien testaamisella kenttäolosuhteissa, lehtori Matti Kamppinen kertoo.
Hongon poikkeuksellisen merkityksen puolesta puhuu myös se, että hän pyrki soveltamaan teoreettisia ideoitaan käytännön ongelmien ratkaisuun. Hän oli myös yksi aikansa lainatuimpia suomalaisia kulttuurintutkijoita.
Tunnustuksena tehdystä työstä Lauri Hongolle myönnettiin Kansainvälisen Etnologian Instituutin Etnoantropologian kultamitali (Sigillo d’Oro) v. 2000. Aikaisemmin mitalin olivat saaneet muiden muassa Claude Levi-Strauss ja Mary Douglas.
TK
Kuva: Juha Pentikäinen
Kuva: Juha Pentikäinen