Vekkuli-Snellmanin sukulaiset muistuttavat sivistyksen hyödyistä

13.05.2013

Ensimmäinen akateeminen opinahjo ohjaa koko loppuelämän sivistyksellistä suuntautumista. Näin uskoo Snellmanien sukuneuvoston turkulaisjäsen Henrik Snellman. Siksi Snellmanien sukuneuvosto ja Snellmanien sukuyhdistys ry halusivat lahjoittaa Turun yliopistolle painotuoreen Snellman-suku - Olof Jönsson Snellmanin jälkeläiset -teoksen.

​Kirjanluovutustilaisuudessa vararehtori Riitta Pyykön mieleen jäi erityisesti suvun esille tuoma näkemys Turun yliopistosta Snellmanin perinnön kantajana. – Nykyinen yliopistolakikin sanoo, että yliopiston tehtävä on kasvattaa nuorisoa palvelemaan yhteiskuntaa ja isänmaataan. Meillä on suuri vastuu, Pyykkö totesi.

​– Me kaikki tiedämme, kuinka suuri merkitys ensimmäisellä yliopistolla on henkilön tieteenalan ja suuntautuneisuuden kannalta. J.J. Tengström innosti Johan Vilhelm Snellmania filosofian pariin. Professoreilla ja opettajilla on suuri merkitys sille, että ihminen löytää suuntansa ja kutsumuksensa,  Henrik Snellman totesi.
 
Kirjan luovuttaminen J.V. Snellmanin päivänä vararehtori Riitta Pyykön välityksellä koko yliopistolle on Snellman-suvun osoitus siitä, että he näkevät akateemista henkeä vaalittavan Turussa yhä snellmanilaisessa, suomalaiskansallisessa hengessä, eteenpäin vievänä ja kriittisenä.
 
– Saamme J.V. Snellmanin sukulaisina toimia viestintuojina ja tuoda esille kiitollisuuden siitä, että Turussa on jatkettu akateemista perinnettä ja sivistämistä, Henrik Snellman totesi.

Turussa muistetaan myös nuori Snellman

Suomalaisille Johan Vilhelm Snellman on suurmies, suomalaismielinen filosofi, sanomalehtimies ja oman rahan puolestapuhuja. Turussa hänet nähdään myös yhtenä vekkuleista.

– Yleensähän suurmiesten patsaat tehdään heidän suuruutensa ajalta, mutta meillä on kolme vekkulia. Me näemme heidät myös nuorina miehinä, jotka viihtyivät luentojen lisäksi myös Pinellassa. Snellman opiskeli hyvin laaja-alaisesti valiten aineita eri tieteenaloilta, vararehtori Riitta Pyykkö sanoo.

Henrik Snellmanin toiveena on, että Turun yliopisto pitää kiinni akateemisen kulttuurin ja sivistyksen vaalimisesta snellmanilaisessa hengessä.

– Miten me voisimme yhdistää nykyiset tiukat valmistumisvaatimukset ja siihen ohjaavan suppeaan oppiainevalikoimaan keskittyvän opetuksen sekä laajan sivistyksen hankkimisen? Pitäisikö Turun yliopistoon perustaa Vekkulien hengessä erityinen professuuri, jossa keskeistä olisi monitieteisyys. Siten saisimme myös laajasti sivistyneitä opettajia yliopistoon, Henrik Snellman ideoi.

Kirja sijoittaa Snellman-suvun alkujuuret Keski-Eurooppaan

Henrik Snellman nostaa tuoreen 1250-sivuisen teoksen yhdeksi merkittäväksi tiedoksi untitled-755snellman.JPG
Snellmanien suvun alkuperän. Vielä muutama vuosikymmen sitten Snellmanien arveltiin saapuneen Suomeen Ruotsista tai olevan itäsuomalaista perua.

– Arkistotutkimusten ja sukulaisille tehtyjen dna-testien mukaan Snellmanien suku on lähtöisin Keski-Euroopasta, germaaniselta kielialueelta. Tämä kuten moni muukin sukua laajemminkin kiinnostava asia kerrotaan tuoreessa Sukukirjassa, Henrik Snellman sanoo.

Hän on vakuuttunut, että aivan kuten J.V. Snellmanista myös itse Snellman-suvusta ja sen alkuperästä löytyy aina vain uutta tietoa ja tutkimus jatkuu.
 
 Teksti: Erja Hyytiäinen
 Kuvat: Mikko Kaaresmaa
 
KUVATEKSTI:
Snellmanien sukuneuvoston jäsenet Matti Elonheimo (vas.) ja Henrik Snellman laskivat kukkavihon suvun tunnetuinta jäsentä ja hänen opiskelukavereitaan Johan Ludvig Runebergia ja Elias Lönnrotia kuvaavalle Kolme vekkulia -patsaalle.  Sukukirjan lahjoittanut joukko näkee, että opiskelu Turussa heijastui Snellmanin koko ajatusmaailmaan.
 
Luotu 13.05.2013 | Muokattu 13.05.2013