Veteen kirjoitettu – uusi teos avaa veden kulttuurista merkitystä
Artikkelikokoelma Veteen kirjoitettu – Veden merkitykset kirjallisuudessa julkistettiin Turun Forum Marinumissa tiistaina 30. päivä lokakuuta. Teos tarjoaa ajankohtaisia puheenvuoroja veden esteettisistä, sosiaalisista ja historiallisista merkityksistä kirjallisuudessa.
Kuvassa vasemmalta Lieven Ameel, Markku Lehtimäki, Hanna Meretoja, Kaisa Ilmonen, Pirjo Ahokas ja Tuomas Räsänen.
Vastajulkistetun teoksen artikkeleita yhdistää ajatus ihmisen ja veden ikiaikaisesta elintärkeästä suhteesta.
– Vesi on yksi vanhimmista kulttuurisista symboleista. Se on kieliä ja kansallisia kulttuureja ylittävä symbolinkantaja. Vesi liitetään mitä erilaisimpiin elämänalueisiin: rituaaleihin, uskontoihin, taiteisiin ja tieteisiin, luonnehtii yksi kirjan kolmesta toimittajasta, Turun yliopiston yleisen kirjallisuustieteen professori Hanna Meretoja.
Vesi ymmärretään kirjan artikkeleissa sekä maantieteellisenä ja fysikaalisena elementtinä että kulttuuristen prosessien tuottamana osana ympäristöämme. Artikkeleissa käsitellään sekä moderneja klassikkoja että nykykirjallisuuden edustajia suomen-, ruotsin-, saksan-, englannin- ja venäjänkieliseltä kulttuurialueelta.
– Kokoelma tuo tärkeän ja mielenkiintoisen kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksellisen näkökulman usein luonnontieteellisesti painottuneeseen yhteiskunnalliseen vesikeskusteluun. Teos tuo ympäristökeskusteluun modernin luonnontieteen usein huomiotta jättämää ja unohdettuakin tietoa veden ja ihmisen yhteistoiminnasta, Meretoja lisää.
Vedellä suuri merkitys Turussa
Vedellä on ollut aina keskeinen asema sekä Itämeren rannalle että Aurajoen varrelle sijoittuneelle Turulle. Vanhana satamakaupunkina alueen elinkeinoelämä on ollut hyvin riippuvaista läheisistä vesistöistään.
– Vedellä on tärkeä rooli myös turkulaisten kulttuurisessa mielikuvituksessa. Artikkelikokoelmassa Turku tulee esiin esimerkiksi Kaisa Ilmosen artikkelissa ”halun merentieteestä”, joka saa meidät pohtimaan, mitä yhteyttä on Pansion telakalla työskentelevällä metallimiehellä ja Karibia-fantasioiden myymisellä amerikkalaiselle keskiluokalle, Meretoja kertoo.
Siru Kainulaisen artikkelissa esimerkiksi analysoidaan, miten suomalaisessa nykyrunoudessa luontohuoli paikantuu usein huoleksi Itämeren tilasta.
Artikkelikokoelman ovat kirjoittaneet 15 tutkijaa, joista yhdeksän on Turun yliopistosta. Muut työskentelevät Helsingin, Itä-Suomen ja Tampereen yliopistoissa. Teoksen kahdesta muusta toimittajasta FT Markku Lehtimäki työskentelee yleisen kirjallisuustieteen ma. professorina Turun yliopistossa ja FT Arja Rosenholm on venäjän kielen ja kulttuurin professori Tampereen yliopistossa.
Lisätietoa:
HK