Yliopisto suosittelee tutkijoille tutkimusaineistojen avaamista
Turun yliopisto haluaa edistää tutkimusaineistojen vapaata saatavuutta ja hyödyntämistä julkaisemansa datapolitiikan avulla.
Datapolitiikka määrittelee digitaalisessa muodossa olevien tutkimusaineistojen keräämisen, käytön ja hallinnan yhteiset pelisäännöt Turun yliopistossa.
– Avoimuus on Turun yliopistossa tehtävän tutkimuksen keskeinen periaate. Tutkimusaineistojen avaaminen edesauttaa niiden hyödyntämistä ja tätä kautta tutkimuksen vaikuttavuutta. Avoimuus on tärkeää myös tieteen luonteeseen kuuluvan verifioinnin, tutkimusten toistettavuuden kannalta, vararehtori Kalle-Antti Suominen sanoo.
Datapolitiikan julkaiseminen liittyy Turun yliopiston uudessa strategiassa määriteltyyn avoimen tieteen edistämisen ohjelmaan. Kansallisella tasolla opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteeksi, että Suomi on vuoteen 2017 mennessä johtava maa tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa.
Turun yliopiston datapolitiikkaa on valmisteltu syksyn 2015 aikana. Siihen on kerätty kommentteja yliopistoyhteisöltä, ja aiheesta on järjestetty keskustelutilaisuuksia.
Tukea aineistojen avaamiseen
Datapolitiikassa todetaan muun muassa, että julkaistuihin tutkimustuloksiin liitetty tutkimusdata on lähtökohtaisesti yhteiskäyttöistä ja avointa. Avoimuutta voidaan rajoittaa vain perustelluista syistä.
Digitaalinen tutkimusaineisto voi käsittää esimerkiksi mittaustuloksia, tilastoja, kuvia, tallenteita, haastatteluiden litterointeja, kyselyaineistoja tai kenttätyöhön perustuvia havaintoja.
Tutkijoille rakennetaan datanhallinnan infrastruktuuri, joka käsittää datan tuottamista, käyttöä ja jakamista tukevia työvälineitä.
– Tutkijat saavat vastauksia esimerkiksi lainsäädännöllisiin tai eettisiin kysymyksiin varta vasten perustetusta palveluverkostosta, joka kokoaa eri alojen asiantuntijoita yliopistosta. Aineistojen avaamisesta tullaan järjestämään myös koulutuksia ja ohjeistusta, yliopiston kehitysjohtaja Riitta Mustonen sanoo.
Mustonen korostaa tutkimusaineistojen avaamisessa aineistonhallintasuunnitelman merkitystä. Suunnittelussa voi käyttää esimerkiksi OKM:n Avoimen tieteen ja tutkimuksen (ATT) hankkeessa luotua Tuuli-palvelua. Yliopisto suosittelee aineistojen avaamiseen olemassa olevia tallennuspaikkoja, kuten CSC:n tarjoamaa IDA-palvelua.
Siitepölydatan avaaminen auttaa ilmastonmuutoksen tutkijoita
Turun yliopisto järjesti 11.2. yhdessä OKM:n ATT-hankkeen kanssa koulutuspäivän tutkimusaineistojen avaamisesta. Tapahtuma keräsi yliopiston päärakennukseen ja etäyhteyden päähän yhteensä noin 150 kiinnostunutta kuulijaa.
Siitepölydatan avaamisesta kertoi aerobiologian yksikön johtaja Annika Saarto. Turun yliopiston siitepölytiedotus on suurelle osalle ihmisistä tuttu eri medioiden sääkatsausten yhteydessä allergia-aikoina esitetyistä siitepölykatsauksista.
– Julkaisemme kevään 2016 aikana Turun siitepöly- ja itiödataa 40 vuoden ajalta. Esimerkiksi ilmastonmuutosta tarkastelevat tutkijat voivat hyödyntää dataa seuraamalla, miten kasvien kukinnat ovat aikaistuneet, Saarto kertoi koulutuspäivän luennollaan.
Aerobiologia julkaisee siitepöly- ja itiötiedot yhteistyössä Lounais-Suomen paikkatietokeskus Lounaispaikan kanssa.
– Datojen yhdistäminen mahdollistaa analyysin, jossa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi katupölyn ja ilmansaasteiden yhteisvaikutus siitepölyn kanssa. Näin päästään harppauksia eteenpäin tutkimuksessa. Lisäksi ulkopuolinen tarkastelija saattaa löytää datasta jotain uutta, jota me emme ole tulleet edes ajatelleeksi, Saarto totesi.
Aerobiologia julkaisi 40-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi helmikuussa myös kaikille avoimen siitepölytiedotuksen mobiilipalvelun.
Teksti: Tuomas Koivula, Jenni Valta
Kuvat: Antti Tarponen, Jenni Valta