“Yliopistojen uusi rahoitusmalli vähentää läpinäkyvyyttä ja heikentää ennustettavuutta”
03.05.2016
Turun yliopiston rehtorin Kalervo Väänäsen mukaan valtioneuvoston hyväksymä yliopistojen uusi rahoitusmalli saattaa vähentää rahoituksen läpinäkyvyyttä ja heikentää mahdollisuutta suunnitella toimintaa pitkäjänteisesti. Väänänen toi huolensa esille esitellessään Turun yliopiston näkemyksiä yliopistojen tulevaisuudesta Varsinais-Suomen kansanedustajille.
Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen (oik.) esitteli kansanedustajille Saara-Sofia Sirénille (vas.), Ilkka Kantolalle, Olavi Ala-Nissilälle ja Ilkka Kanervalle yliopiston huolen uudesta rahoitusmallista. Tilaisuudessa olivat mukana myös viestintäjohtaja Anne Paasi, talousjohtaja Siru Helminen ja vararehtori Kalle-Antti Suominen. Tilaisuuteen osallistuivat myös kansanedustajat Eeva-Johanna Eloranta ja Annika Saarikko.
Uuden epävarmuustekijän aiheuttaa viime perjantaina valtioneuvostossa hyväksytty yliopistojen uusi rahoitusmalli. Se siirtää lisää harkinnanvaraiseen, strategiaperusteisen rahoituksen osuutta, jota myönnetään yliopistoille näiden ehdottamien ja yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovittavien toimenpiteiden perusteella.
Harkinnanvaraiseen rahoitukseen siirrettävä osuus saadaan vähentämällä koulutuksen painotusta. Sekä suoritettujen ylempien tutkintojen että vuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden määrän perusteella maksettua rahoitusosuutta leikataan.
Harkinnanvaraiseen rahoitukseen siirrettävä osuus saadaan vähentämällä koulutuksen painotusta. Sekä suoritettujen ylempien tutkintojen että vuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden määrän perusteella maksettua rahoitusosuutta leikataan.
– Olemme viime vuodet menneet koko ajan kohti läpinäkyvämpää mallia, jossa rahoitus on pohjannut tehtyihin asioihin. Nyt olemme menossa malliin, jossa rahoitus ei perustu siihen, mitä on tehty vaan mitä luvataan, Väänänen sanoo.
Uuden mallin myötä valtion yliopistoille myöntämä kokonaissumma pysyy ennallaan, mutta sen jako yliopistojen kesken muuttuu. Turun yliopistolle muutos tietää 5,5 miljoonan euron vähennystä, josta osa saatanee korvattua strategisella rahoituksella.
– Jotta me säilyttäisimme rahoituksemme tämän vuoden tasolla, meidän pitäisi kasvattaa strategisesta rahoituksesta saamaamme summaa lähes 40 prosentilla, Väänänen sanoo.
Nykyinen rahoitusmalli on Väänäsen mukaan mahdollistanut hallitut ja suunnitelmalliset muutokset. Turun yliopisto aloitti taloutensa sopeuttamisen jo vuonna 2012 ennakoidessaan rahoituksen kiristyvän. Pitkäjänteinen toiminta mahdollistaa samaan aikaan sekä toimintojen kehittämisen että säästöjen etsimisen. Yliopisto on karsinut viidenneksellä käytettävissään olevia tiloja sekä vähentänyt hallintohenkilökuntaansa ilman irtisanomisia.
Säästöjen ohella Turun yliopisto on lähtenyt etsimään uusia tulonlähteitä muun muassa koulutusviennistä.
– Me olemme selvinneet valtionrahoituksen leikkauksista, kun olemme voineet luottaa rahoituksen ennakoitavuuteen. Kun se on perustunut suoritteisiin, olemme tienneet, mitä tulemme saamaan. Uusi malli siirtää rahoitusta harkinnanvaraiseksi ja siten ennakoimattomaksi. Tilannetta ei helpota se, että malli muutetaan muutaman vuoden välein, Väänänen sanoi.
Kansanedustajat aikovat vielä nostaa asian keskusteluun
Paikalle saapuneet kansanedustajat, keskustan Annika Saarikko ja Olavi Ala-Nissilä, kokoomuksen Saara-Sofia Sirén ja Ilkka Kanerva sekä demareiden Eeva-Johanna Eloranta ja Ilkka Kantola totesivat, että Turun yliopiston näkemykset on tuotava esille omassa eduskuntaryhmässä. Jokainen lupasi, että asiaan vielä palataan, joskin Eloranta totesi, että asetuksena annettuun päätökseen ei eduskunnassa enää päästä käsiksi.
– Viimeistään budjettiriihessä asia nousee uudelleen esille, Ala-Nissilä sanoi.
Turun yliopisto sai kansanedustajilta kiitosta vahvasta uudistumisestaan, jota muun muassa uusi strategia henkii.
Väänänen korosti, että yliopistojen profilointi ei saa tarkoittaa monialaisuuden vähentämistä.
– Strategiassamme on määritelty kuusi teemakokonaisuutta, jossa Turun yliopisto on hyvä. Niissä me yhdistämme eri tieteenaloja, ja juuri ne rajapinnat ovat mielenkiintoisia, ja niistä löydämme uutta, Turun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Matti Rihko totesi.
Keskusteluun nousi myös tohtorikoulutuksen vähentäminen. Ajatus on noussut ilmaan viimeisen parin vuoden aikana myös tohtorien työttömyyden lisäännyttyä.
– Tarvitsemme tiedon kriittistä analysointia ja uuden tiedon tuottajia. En usko, että tohtorikoulutuksen vähentäminen on oikea ratkaisu siirryttäessä tietopohjaiseen yhteiskuntaan, Väänänen sanoi.
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuvat: Hanna Oksanen
Kuvat: Hanna Oksanen