Yritykset tarvitsevat perustutkimusta
Ulkopuolisen rahoituksen rooli yliopistojen tutkimuksessa on kasvanut viime vuosina. Kauppakorkeakoulun sidosryhmäseminaarissa käsiteltiin suhdetta elinkeinoelämään rahoittajana ja tutkimuskumppanina.
Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen muistutti, että yritysyhteistyö ei ole vain tutkimusta. "Yliopistojen tärkeä tehtävä on tuottaa osaavia ihmisiä yritysten palvelukseen."
Tiede, rahoitus ja elinkeinoelämä -sidosryhmäseminaari järjestettiin keskiviikkona 20.3. yhteistyössä Liikesivistysrahaston ja Perheyritysten liiton kanssa. Seminaarin avasi kauppakorkeakoulun johtaja Markus Granlund. Hän sanoi tieteen rahoittamisen olevan haaste, johon yliopistoissa törmätään päivittäin.
‒ Merkittävä mullistus tapahtui kolme vuotta sitten nykyisen yliopistolain astuessa voimaan, ja viimeksi yliopistojen rahoitusmalli muuttui vuoden alussa. Muiden toimijoiden kuin valtion rooli rahoittajina korostuu.
Granlund painotti, että vaikka kehityksessä on nähty negatiivistakin, eivät uudet rahoitusmallit ole ristiriidassa korkeatasoisen, kansainvälisen tutkimuksen kanssa.
‒ Iso kysymys kuitenkin on, mitä tutkijan käteen arkipäivässä jää.
Voimavarat käytettävä optimaalisesti
Perheyritysten liiton puheenjohtaja Matti Vanhanen puhui tilaisuudessa yliopistojen ja yritysten yhteistyöstä. Hän korosti vapaan tutkimuksen merkitystä.
‒ Myös yrityspuoli tarvitsee hyvin vapaata yliopistoa, joka tutkii mitä haluaa. Vapaalla yliopistotutkimuksella pystytään avaamaan näkökulmia, joita liiketoiminnan ytimessä ei tule ajateltua. Tarvitaan myös sellaista tutkimusta, jossa ei ole näkyvää yhteyttä siihen, miten se tuottaa liiketoiminnalle etua. Muuten ei keksitä uutta.
Vanhasen mukaan tarvitaan vuorovaikutteista tasapainottelua siinä, kuinka paljon rahoittajat vaikuttavat tutkimuksen sisältöön.
‒ Tähän ei ole patenttiratkaisua. On tärkeää, että vähät voimavarat käytetään optimaalisesti, ja riittävä vuoropuhelu toimijoiden kesken sisältyy järkevään käyttöön.
Matti Vanhasen pääministerikaudella valmisteltiin vuoden 2010 alussa voimaan astunutta yliopistolakia, joka muun muassa avasi yliopistot ulkopuoliselle rahoitukselle ja toi sidosryhmien edustajia myös yliopistojen hallituksiin.
‒ Lailla oli syviä tavoitteita, aika näyttää, kuinka hyvin onnistutaan.
Taru Suhonen