Asiasana: Väitös

Kestävämpi, nopeampi ja herkempi – näin voisi kuvata huokoisen piin anturia, jonka pinta ja pinnan karbidointi on optimoitu kosteusanturille. Tyypillisiä ongelmia huokoisen piin kaasuantureille ovat hystereesi, kestävyys ja reagointinopeus kosteuden muutoksiin. Turun yliopistossa väittelevä Jaani Tuura keskittyi tutkimuksessaan tapoihin, joilla voi poistaa näitä yleisiä ongelmia.

Avoin ja vuorovaikutteinen viestintä vähentäisi kulttuuriympäristön asiantuntijoiden ja asukkaiden vastakkainasettelua rakennussuojelua koskevissa keskusteluissa, toteaa Aura Kivilaakso Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Se myös edistäisi kulttuuriympäristötietoisuuden vahvistumista suuren yleisön keskuudessa.

Diplomi-insinööri Juha Kalliovaara tutkii Turun yliopistossa tarkastettavassa tietoliikennetekniikan alan väitöskirjassaan kenttämittausmenetelmiä radiotaajuuskäytön mallintamiseen ja häiriösuojausmittauksiin. Menetelmiä ja työssä tehtyjen kenttämittauskampanjoiden tuloksia on jo käytetty taajuuksien yhteiskäyttöjärjestelmien ja joustavamman taajuussääntelyn kehittämiseen.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitus ei ole yksilön näkökulmasta tasa-arvoisella tolalla, toteaa Turun yliopistossa väittelevä Mauri Kotamäki. Tutkimuksessaan Kotamäki tarkastelee verotusta ja suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää rahoituksen ja etuisuuksien näkökulmasta.

Havainnoitsijan ominaisuuksien vaikutus ilmiöihin osoittaa mahdottomaksi, että havaittava ilmiö kuten värikäs muoto olisi ympäristön esine. Valtiotieteiden lisensiaatti Mika Suojanen osoittaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että identtisyyden ja syy-seuraus–suhteen yhdistäminen havaittavan ilmiön ja ympäristön esineen välille johtaa ristiriitaan. Uutta filosofiaa ja teoriaa luova tutkimus kritisoi nykyfilosofian tutkimusmetodeita. Tutkimus perustuu kaikille avoimeen arkikokemuksen dataan, havainnoitsijaa koskeviin faktoihin ja logiikkaan.

KTM Suvi Satama tarkasteli väitöstutkimuksessaan kehollisuutta työssä. Satama havainnoi ammattitanssijoita kahden vuoden ajan. Tutkimus avaa näkökulmia kehollisuuden merkitykseen kaikissa ammateissa: suurin osa arkipäivän kommunikaatiosta välittyy kehojemme kautta. Kehollisuus selittää usein myös sen, miksi toimimme niin kuin toimimme ‒ aistit ohjaavat meitä myös työssä.

Lapsuuden verenpaine- ja kolesterolitasojen arvioinnissa on syytä käyttää vähintään kahdesti toistettua mittausta, mutta kolmas mittaus ei näytä enää tuovan merkittävää lisähyötyä. Lisäksi geneettistä tietoa käyttämällä voidaan tarkemmin tunnistaa jo lapsuudessa yksilöt, joilla on suurentunut riski aikuisiällä rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin. Näin toteaa lääketieteen lisensiaatti Joel Nuotio Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Hän korostaa, että koska valtimotauti kehittyy lapsuudesta alkaen, varhainen valistustyö on tarpeen.

Turun yliopistossa väittelevän Pirjo Merilahden tutkimus paljastaa, miten kaksi yleistä taudinaiheuttajavirusta, coxsackievirus A9 ja ihmisen parechovirus 1, tarttuvat solujen pintaan ja tunkeutuvat solujen sisään. Estämällä virusten tarttuminen solun pintaan voidaan tulevaisuudessa ehkäistä virusinfektioita ja virusten aiheuttamia sairauksia.

Lääkinnällisissä sovelluksissa käytettävien nanopartikkelien ominaisuuksia on haastavaa tutkia niiden pienen koon vuoksi. Partikkelien ominaisuuksien määrittäminen on kuitenkin tärkeää, jotta voidaan ymmärtää nanomateriaalin käyttäytymistä elimistössä. Turun yliopistossa väittelevä Martti Kaasalainen tutki erilaisia mittausmenetelmiä, joiden avulla voidaan tarkastella nanomateriaalin käyttäytymistä.

HLL Anni Luoto tutki väitöskirjatyössään lasten hammashoitopelkoa ja sen yhteyttä vanhempien hammashoitopelkoon. Tutkimuksen mukaan hammashoitoa pelkäävien vanhempien lapset pelkäävät hammashoitoa todennäköisemmin kuin lapset, joiden vanhemmilla ei ole hammashoitopelkoa. Hammashoitopelko on yhteydessä huonoon suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun.