Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Aggressiivisimmat suusyövät voi jatkossa olla mahdollista tunnistaa kasvaimessa esiintyvien merkkiaineiden avulla (Väitös: LL Johannes Dunkel, 5.5.2017, korva-, nenä- ja kurkkutautioppi)

27.04.2017

Poikkeuksellisen aggressiivista suusyöpää sairastavat potilaat voidaan tunnistaa tiettyjen kasvaimessa esiintyvien merkkiaineiden avulla. Ilmiön havaitsi lääketieteen lisensiaatti Johannes Dunkel Turun yliopistoon tekemässään väitöstyössään. Työ osoitti myös, että mahdollinen uusi syöpähoito – Clever-1-molekyylin estäminen ¬¬– tehostaa elimistön vasta-ainetuotantoa. Tutkimustulokset voivat jatkossa auttaa valitsemaan sopivaa hoitoa syöpäpotilaille.

Saksalaisten vaikutus toi Vanhalle-Liivinmaalle kaupunkimuurit (Väitös: FM Rivo Bernotas 29.4.2017, arkeologia)

21.04.2017

Pohjois- ja Keski-Baltiassa sijainnen Vanhan-Liivinmaan kaupunkien ympärille ryhdyttiin 1300-luvun alusta lähtien rakentamaan kaupunkimuureja. Vajaassa sadassa vuodessa Ilmiötä väitöstyössään tutkineen Rivo Bernotasin mukaan muurien rakentamiseen ei aina innoittanut sotilaallinen puolustustarve vaan innoittajana olivat saksalaiset uudisasukkaat ja heidän kotimaastoon tuomansa vaikutteet.

Keinotekoinen neuroverkostomalli osaa ennustaa pankkikriisejä (Väitös: VTM Kim Ristolainen, 28.4.2017, taloustiede)

20.04.2017

Pankkikriisien kustannukset ovat merkittäviä niitä kokeville maille ja usein myös koko maailmantaloudelle. Näiden kriisien ennaltaehkäisy ja vaikea ennustettavuus ovat haasteita talouspoliittisille päättäjille sekä viranomaomaisille, kuten keskuspankeille. Tuore väitöstutkimus osoittaa, että keinotekoinen neuroverkostomalli kykenee ennustamaan pankkikriisejä perinteisiä ennustemenetelmiä tarkemmin.

Eteisvärinäpotilaiden aivoinfarktin ehkäisyssä on edelleen sudenkuoppia (Väitös: LL Antti Palomäki, 21.4.2017, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

13.04.2017

Eteisvärinä on pitkäkestoinen rytmihäiriösairaus, joka on yleinen etenkin ikääntyneessä väestössä. Eteisvärinää sairastavilla potilailla on suurentunut riski saada aivoinfarkti. Tätä riskiä voidaan kuitenkin huomattavasti vähentää verenohennuslääkityksellä. Turun yliopistossa väittelevän Antti Palomäen tutkimus tuo lisää tietoa syistä, jotka ovat johtaneet aivoinfarktiin eteisvärinää sairastavilla potilailla.

Liberian entisiä tyttösotilaita yhdistää toivo (Väitös: VTM Leena Vastapuu, 22.4.2017, valtio-oppi)

13.04.2017

Liberian kahdessa sisällissodassa vuosina 1989–1997 ja 2000–2003 taisteli kymmeniä tuhansia lapsisotilaita, joista jopa 40 prosenttia oli tyttöjä. Tytöt toimivat niin tukitehtävissä, eturintaman taistelijoina kuin komentajinakin. Turun yliopistossa väittelevä Leena Vastapuu toteaa tutkimuksessaan, että jatkuvista koettelemuksista huolimatta entiset tyttösotilaat, nykyiset naisveteraanit, jaksavat sinnikkäästi uskoa parempaan huomiseen.

Huntingtonin tautia esiintyy Suomessa enemmän kuin aiemmin raportoitu (Väitös: LL, VTK Jussi Sipilä, 21.4.2017, neurologia)

12.04.2017

Huntingtonin taudin (HD) todetaan tuoreessa, Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa olevan Suomessa yleisempi kuin aiemmin on luultu, mutta silti harvinaisempi kuin muissa eurooppalaisperäisissä väestöissä. Tämä saattaa johtua korkean riskin kromosomityyppien vähyydestä suomalaisessa väestössä. Huomattava osa suomalaisista HD-potilaista diagnosoidaan yli 60 vuoden iässä.

Tekninen velka tuo ohjelmistoprojektien kompromissit näkyviksi ja hallittaviksi (Väitös: DI Johannes Holvitie, 7.4.2017, tietotekniikka / ohjelmistotuotanto)

31.03.2017

DI Johannes Holvitie tutkii Turun yliopistossa tarkastettavassa tietotekniikan (ohjelmistotuotanto) alan väitöskirjassaan, miten teknistä velkaa voidaan hallita ohjelmistokehitysprojekteissa. Tekninen velka kattaa ohjelmistotuotteen nykytilan ja optimitilan erotuksen ja kuvaa sen aiheuttamat vaikutukset. Väitöskirja osoittaa, että teknisen velan hallintamenetelmiä kehittämällä voidaan tehostaa ohjelmistokehitysprojekteja.