Porvoolainen Heini Askola on sosiaali- ja terveysalan sekä johtamisen ammattilainen. Hänen pitkä ja monipuolinen opiskelu- ja urapolkunsa on kulkenut lähihoitajan koulutuksesta ylempään ammattikorkeakoulututkintoon ja toimimiseen yrittäjänä. Seuraavaksi olivat vuorossa kasvatustieteiden opinnot avoimessa yliopistossa.
– Päädyin sosiaali- ja terveysalalle suoraan peruskoulusta. Minulla oli selkeä päämäärä, enkä ajatellut muita vaihtoehtoja. Alalle päästyäni olen aina halunnut oppia ja kehittyä lisää sekä edetä urallani. Valmistuttuani lähihoitajaksi lähdin jo vuoden kuluttua opiskelemaan ammattikorkeakouluun sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan kaksoistutkintoa. Myöhemmin suoritin vielä ylemmän korkeakoulututkinnon SOTE-palvelujen ja liiketoiminnan johtamisen tutkinto-ohjelmassa.
Olen työskennellyt noin 20 vuotta sosiaali- ja terveysalalla ensin lähihoitajana, sitten sairaanhoitajana ja terveydenhoitajana sekä useamman vuoden esihenkilönä. Kun muutin muutama vuosi sitten Porvooseen, minulla oli palvelupäällikön virka toisella paikkakunnalla ja työmatka saattoi kestää jopa kolme tuntia päivässä. Lopulta irtisanouduin ja työskentelin vielä jonkin aikaa esihenkilötehtävissä, kunnes päätin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni oman yrityksen perustamisesta. Yritykseni tarjoaa sosiaali- ja terveysalan esihenkilöille suunnattuja valmennuksia ja koulutuksia. Esihenkilötyötä ja yrittämistä kokeilin yhtä aikaakin, kunnes päätin, että esihenkilötyö saa toistaiseksi jäädä ja lähden katsomaan minne siivet kantavat.
Ajatus uuden opiskelusta
Ammatillisen opettajan pätevyys on aina silloin tällöin välähdellyt mielessäni. Kun perehdyin koulutuksen hakemiseen, huomasin, että minun pitäisi suorittaa esimerkiksi kasvatustieteen perusopinnot saavuttaakseni riittävän pistemäärän sisäänpääsyyn.
Suurimman osan YAMK-opinnoistani suoritin esihenkilötyöni rinnalla, joten suuri osa vapaa-ajastani iltaisin ja viikonloppuisin kului opiskellessa. Silloin päätin, että jos vielä joskus haluan opiskella jotakin, en tee sitä oman hyvinvointini ja vapaa-aikani kustannuksella. Opiskelulle tuli sopiva tilaisuus, sillä olin jo jonkin aikaa tehnyt keikkatöitä sote-alan eri kentillä erilaisissa rooleissa, jolloin pystyin panostamaan omaan yritystoimintaani. Nyt priorisoin keskittymistä opintoihin ja yritykseni jää hetkeksi vähemmälle huomiolle.
Miksi juuri Turun yliopiston avoimet yliopisto-opinnot?
Ennen opintojen aloittamista vertailin eri avoimien yliopistojen kasvatustieteen opintojen sisältöjä, erilaisia toteutustapoja ja hintoja. Turun yliopistosta tuli lämmin fiilis, että vaikka opiskeleekin avoimessa, ei ole yksin pakertamassa opintoja. Mukana ovat tutor-opettajat ja muut opiskelijat ja heidän kanssaan pääsee tekemään yhteistyötä.
Olen aiemmin suorittanut johtamisen opintoja toisessa avoimessa yliopistossa. Silloin tuntui, että opiskelin kursseja itsekseni eteenpäin. Turussa tutor-opettajien Zoom-tapaamiset ovat olleet ihan huippuja orientoimaan opintojaksoihin. Niissä voi esittää kysymyksiä ja käydään läpi mahdollisia epäselvyyksiä. Opiskelu ei siis ole vain kirjallisen materiaalin varassa. On myös antoisaa, kun pääsee jutustelemaan muiden opiskelijoiden kanssa. Vertaistuki on tärkeää, ja siitä tulee tunne, ettei ole yksin. Bongasin Moodle-alustalta opiskelijoiden esittelyistä pari saman taustaista osallistujaa ja lähetin heille sähköpostia ensimmäisen ryhmätehtävän myötä. Oli todella kiva opiskella yhdessä!
Opiskelu on toki aina paljolti itsenäistä ja itsestä kiinni, mutta mielestäni Turussa opintokokonaisuus on selkeä. Tarvittaessa saa tukea, ohjeistukset ovat selkeitä ja jaksoilla on erilaisia suoritustapoja, joista olen tykännyt. Parasta on ollut edetä muun ryhmän kanssa valmiiksi suunnitellun viikkorungon mukaan – se sopii minulle. Voin lämpimästi suositella Turun avointa yliopistoa!
Tärkein vinkkini opiskeluun on aikataulun mukaan eteneminen
Minulla on ollut mahdollisuus, että pystyn tekemään töitä toisinaan enemmän ja toisinaan vähemmän. Olen kuitenkin pyrkinyt opiskelemaan tasaisesti pitkin viikkoa, mutta en väkisin puskien. En myöskään koe kovin tehokkaaksi sitä, että samoilla aivoilla, joilla on ollut jo päivän haastavassa työssä, yrittää vielä sen jälkeen opiskella.
Merkitsen opinnot aina kalenteriin, jotta saan ne tehdyksi. Opiskelu on paljon tehokkaampaa, kun käyttää vaikka useampana päivänä muutaman tunnin opiskeluun ja lopettaa heti, jos alkaa tökkiä. On ollut päiviä, jolloin keskittyminen ei ole ollut parhaimmillaan, eikä tekstin tuottaminen vain lähde. Silloin on hyvä käydä vaikka lenkillä ja kokeilla uudestaan tai siirtää opiskeleminen suosiolla seuraavalle päivälle. Muuten voi helposti päätyä vain hengailemaan koneen kanssa, ajattelemaan muuta ja näpräämään kännykkää – näinkin minulle on tosiaan joskus käynyt.
Kannattaa siis päättää etukäteen, että opiskelee aina tietyn ajan keskeytyksettä. Sen jälkeen pitää pienen tauon, esimerkiksi tekee taukojumpan tai katselee hetken ulos, ja jatkaa sitten uudelleen. Näin opiskelu pysyy tehokkaampana ja aivot saavat välillä myös palautua.
Saa nähdä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan!
Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen perusopintojen opintopisteet alkavat olla kasassa, ja voin hakea vuosittain tammikuussa alkavaan ammatilliseen opettajankoulutukseen. Myönnän kuitenkin, että minua on alkanut myös poltella ajatus opintojen jatkamisesta Turun yliopistossa kohti kasvatustieteiden maisterin tutkintoa. Tällä hetkellä koen, ettei se kuitenkaan erityisesti hyödyttäisi uraani, koska minulla on jo ylempi korkeakoulututkinto. Vaikka toki tällä alalla kehittyy ja oppii aina lisää, eikä mikään opiskelu ole turhaa.
Koen myös, että vaikka päätyisin vielä joskus takaisin välillä kaipaamaani esihenkilötyöhön, nämä kasvatustieteiden opinnot avoimessa yliopistossa antavat paljon myös siihen. Jos taas haluan käynnistellä yritystoimintaani uudelleen, olen vahvistanut opintojen myötä opetus-, koulutus- ja valmentamistaitojani.
Heini Askola