Kieliopinnot tarjosivat viestintäpäällikkö Piia Alvesalolle tärkeitä työelämätaitoja
Työskentelen viestintäpäällikkönä Sivistystyönantajissa, Sivistassa. Tehtäviini kuuluvat laajasti erilaiset viestinnän tehtävät kuten viestintästrategian ja -suunnitelman laatiminen, uutisten ja sosiaalisen median sisällön tuottaminen sekä sidosryhmäsuhteet. Toimin viestinnän tukena myös kollegoilleni.
Siihen sisältyy monenlaista. Ajankohtaisten uutisten ja somesisältöjen tekemisen lisäksi esimerkiksi tapaamisia. Tällä viikolla järjestimme yhteistyökumppaneidemme kanssa kansanedustajatapaamisen. Huomenna tapaan toimittajan, joka on itse asiassa muutaman vuoden takainen aktorini Turun yliopiston mentorointiohjelmasta, jossa olen ollut useita kertoja mukana.
Lukion jälkeen en vielä tiennyt, mihin haluan opiskelemaan. Hain Turun yliopistoon lukemaan yleistä kirjallisuustiedettä ja kävin myös kauppakorkeakoulun tutustumispäivässä, koska ajattelin, että sieltä saa tutkinnon, jolla on laajat mahdollisuudet. Päivän perusteella kuitenkin ajattelin, että kauppakorkea ei ollut minua varten. Olen aina rakastanut lukemista ja kirjallisuutta, ja hain sen perusteella opiskelemaan kirjallisuustieteitä ja sain opiskelupaikan. Opintojen painotus oli kuitenkin enemmän tutkimuksessa, kun olin itse tuolloin kiinnostunut muista mahdollisuuksista esimerkiksi kustannuspuolesta.
Olin lukenut ranskaa yläkoulussa sivuaineena ja kirjoitin sen ylioppilaskirjoituksissa. Päädyin lopulta vaihtamaan ranskan kielen myös pääaineekseni, sillä halusin itselleni selkeän ammatin. Ajatuksena oli, että saisin opettajan pätevyyden ja tein varmuuden vuoksi myös pedagogiset opinnot. Siihen aikaan sai opiskella mielin määrin sivuaineita ja opintokokonaisuudestani muodostui todellinen sekametelisoppa.
Tein opiskeluaikana paljon vapaaehtoistyötä, sillä siihen aikaan ei ollut erillistä harjoittelua. Työskentelin kansainvälisissä tapahtumissa, esimerkiksi Turussa järjestetyissä veteraanien MM-kisoissa, jossa toimin tulkkina.
Valmistuin vuonna 1996 ja huomasin, ettei harvinaisten kielten (ranska ja venäjä) opettajan tehtäviä ollut paljon saatavilla. Yliopistossa oli aloittanut juuri Rekry-palvelut, josta sain apua löytämään ensimmäisen työni. Aloitin työt Turun kauppakorkeakoulun yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksessa, Itäkaupan yksikössä määräaikaisena projektityöntekijänä. Valintaan vaikuttivat paljon vapaaehtoistöiden kautta karttunut työkokemukseni sekä kieliopinnot.
Tein määräaikaisia tehtäviä 37-vuotiaaksi asti. Toimin opettajana, projektipäällikkönä Varsinais-Suomen TE-keskuksessa ja työskentelin Turun kaupungin kotimaisessa edunvalvonnassa. Töiden välissä sain kolme lasta ja olin joitakin aikoja myös työttömänä. Sain ensimmäisen vakituisen paikan Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Turun aluetoimistosta, jossa työskentelin ensin koulutus- ja työvoimapoliittisena asiantuntijana ja myöhemmin minut valittiin aluepäälliköksi. Kaikki siihen mennessä tekemäni työt olivat tässä tehtävässä eduksi. Toimisto kuitenkin lopetettiin ja seuraavaksi minut palkattiin Sivistaan kehittämään viestintää, ja sillä tiellä olen edelleen. Viimeiset kahdeksan vuotta olen tehnyt selkeästi viestintätehtäviä. Kiteytettynä urani on sisältänyt mahdollisuuksiin tarttumista, määräaikaisia työsuhteita, työttömyysjaksoja, hyviä sattumia ja itsensä jatkuvaa kehittämistä uuden tehtävän myötä. Taaksepäin katsottuna jatkumo näyttää loogiselta, mutta kyse on ollut ennemmin tilaisuuksiin tarttumisista ja aina kulloisen tehtävän aktiivisesta hoitamisesta sekä positiivisesta ja avoimesta asenteesta.
Kielialan opinnot ovat vahvistaneet kielellistä osaamista sekä suurten kokonaisuuksien hallintaa. Tärkeänä taitona pidän myös oleellisen erottamista suurista valtavista tekstimassoista. Oleellista on osata kiteyttää ja selkeyttää välillä vaikeaselkoista tekstiä. Työssäni tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kokoan ja muokkaan sisältöjä eri tekstilajien mukaan (mm. tiedote, mielipide tms) ja teen niistä ymmärrettäviä. Tämä on toki taito, jota pitää kehittää koko ajan. Onkin tärkeää pysyä kärryillä kielen muutoksessa sekä erilaisista viestintäkanavista. Esimerkiksi sosiaalinen media on muuttanut kielellistä käyttäytymistä paljon.
Ranskaa hyödynnän työssäni vähän, vapaa-ajalla hieman enemmän ranskalla on vahva asema perheessäni - lapseni ovat käyneet ranskan kielikylpypäiväkodin (jossa olen itsekin työskennellyt) kieliluokan ja kirjoittaneet myös ranskan. Mielestäni tämä on hienoa, koska kielivarat hupenevat koko ajan ja sillä on varmasti iso merkitys tulevaisuudessa. Englanti on toki tärkeä kieli, mutta sen osaaminen on tänä päivänä jo itsestään selvyys eikä mikään extra.
Opiskelin sivuaineena yleistä kirjallisuustiedettä, tiedotusoppia, poliittista historiaa sekä venäjän kieltä ja kulttuuria.
Ranskan kielen opinnoissa pidin erityisesti kirja-analyyseistä. Työelämätaitona se on sama kuin laajojen tekstien läpikäyminen ja analyysi. Tämä tekstinkäsittelytaito on sellainen, jota en osannut opiskeluaikana edes ajatella, kuinka hyödyllistä se on.
Ranskan opintoihin kuului myös paljon ryhmäkeskusteluja, jotka jännittivät, sillä pelkäsin kovasti, että teen virheitä. Kuitenkin työelämässä on pakko pystyä avaamaan suunsa hyvin monenlaisissa tilanteissa, myös erilaisissa kansainvälisissä tilanteissa.
Pedagogisten opintojen kautta sain hyvää esiintymisvalmennusta aina esityksen kokoamisesta lähtien. Gradu- ja proseminaarityöt opettivat pitkäjänteisyyttä, projektinhallintaa ja itsensä johtamista.
Opiskeluaikana oli vaikeaa päästä selville siitä, mitä tapahtuu opintojen jälkeen ja mihin suuntaan haluan lähteä. Osalla opiskelukavereistani kalenterit olivat täynnä ja he suorittivat opintoja jatkuvalla syötöllä. Tuntui joskus, että heillä oli selvä suunta, kun itse ei ollut mitenkään varma, mihin opintojen jälkeen työllistyy. Yleinen epävarmuus kalvoi toisinaan opiskelujen taustalla, ja välillä tuntui, kuin olisi käynyt tyhjäkäynnillä, mutta en koskaan lamaantunut sen edessä, vaan luotin nuoruuden uskolla ja optimismilla tulevaisuuteen.
Vaihto-opiskeluvuosi Ranskassa oli mielettömän hieno. Reilasin koko maan halki ja opiskelin Aix-en-Provencessa yhden lukuvuoden. Kannustan kaikkia, joilla on vaan mahdollista, lähteä vaihtoon, sillä sen jälkeen kaikkea katsoo hieman eri silmin!
Miltei jokaisessa työtehtävässä tarvitaan jonkin verran talouden perusosaamista, joten suosittelen menemään rohkeasti kauppakorkeakoulujen kursseille. Jos saisin nyt valita, ottaisin ehdottomasti liiketalouden kursseja!
Älä vello liikaa asioissa, mitkä on jääneet tekemättä. Nykyisin puhutaan jatkuvasta oppimisesta ja se tapahtuu myös työelämässä. Luota itseesi ja ole aktiivinen. Tartu monenlaisiin mahdollisuuksiin, katsele myös oman alasi ”yli”, työelämässä on todella paljon tehtäviä, joista ei voi tietää.
Oman osaamisen sanoittaminen on tärkeää ja sitä taitoa tarvitaan esimerkiksi työhakemusten tekemisessä. Vinkkini on, että tutustu työhakemukseen tarkkaan ja kirjoita hakemuksesi samaa kieltä hyödyntäen. Kannattaa hyödyntää myös Rekryn apua tai muita yliopiston tarjoamia resursseja.
Muistakaa ottaa yliopistoajasta kaikki irti ja opiskelkaa erilaisia kursseja niin paljon kuin vaan pystytte! Ja luottakaa itseenne.